Qwerty-kirjainyhdistelmä tuo monille välittömästi mieleen tietokoneen näppäimistön. Assosiaatio osuu oikeaan, sillä tämä mitäänsanomaton kirjainsekamelska on tuttu juuri kirjoitus- ja tietokoneista. Yhdistelmä ei ole syntynyt aivan sattumalta. Sen syntyhistoria ulottuu 1860-luvulle eli mekaanisten kirjoituskoneiden alkuvuosiin. Tuolloin yhdysvaltalainen sanomalehtitoimittaja Christopher Sholes kehitti ensimmäisen kirjoituskoneen, jossa kirjasimet liikkuivat metallisten varsien varassa näppäilyn voimasta kohti telalle kierrettyä paperiarkkia. Koneen näppäimet olivat aluksi aakkosjärjestyksessä, mutta Sholes joutui järjestämään ne uudelleen. Ongelmaksi nimittäin muodostui kirjasinvarsien jumiutuminen, kun konetta näppäili riittävän nopeasti. Osoittautui, että usein käytetyt kirjaimet olivat liian lähellä toisiaan, jolloin näiden kirjainten varret pyrkivät telalle lähes rinnakkain. Sholes alkoi selvittää, mitkä kirjaimet todennäköisemmin osuisivat toisiinsa ja ratkaisi ongelman jakamalla useimmin näppäiltävät kirjaimet kauas toisistaan näppäimistön molemmille puolille.
Näppäinten uusi järjestys ratkaisi mekaanisten kirjasinvarsien ongelman. Uusi asettelu pyrki myös jakamaan näppäilytyön tasaisesti molemmille käsille, mikä entisestään nopeutti kirjoittamista. Muutos ei kuitenkaan ollut täysin onnistunut, sillä erityisesti englannin kielessä on useita sanoja, jotka joudutaan kirjoittamaan yhden käden sormilla, kuten monopoly ja lollipop. Suomen kielessä vastaavia sanoja ovat esimerkiksi päällikkö ja öljyläikkä. Englannin kielessä tämä järjestys ei suosi oikeakätisiä, sillä tuhansia sanoja on kirjoitettava pelkästään vasemman käden puoleisilla näppäimillä kun taas vain muutamia satoja sanoja oikean käden näppäimillä. Nykyaikaisissa laitteissa ei enää ole mekaanisten kirjoituskoneiden kaltaisia rajoituksia, ja siksi näppäinten järjestystä onkin kehitetty vastaamaan enemmän käyttäjän tarpeita. Uusia sijoitteluja on kehitetty useita. Näistä ehkä tunnetuin on vuonna 1936 patentoitu Dvorak-asettelu, joka on nimetty suunnittelijansa tohtori August Dvorakin mukaan.