Yhdysvalloissa vietettiin eilen kansallista välimerkkipäivää. Vuonna 2004 alkunsa saaneen vuotuisen tapahtumapäivän tarkoituksena on lisätä tietoisuutta välimerkkien oikeasta käytöstä. Vaikka kyseessä on englanninkielinen tapahtuma, sopii välimerkkipäivän vietto periaatteessa kieleen kuin kieleen. Välimerkit ovat olennainen osa kirjoitettua viestintää. Puheessa välimerkit eivät niinkään välity kuulijalle, mutta onpa sitäkin yritetty harrastaa. Tanskalainen koomikko ja pianisti Victor Borge (1909-2000) oli tunnettu ohjelmanumerostaan, jossa hän luki lavalla otteita tekstistä lausuen myös välimerkit omalla persoonallisella tyylillään. Välimerkkien puuttuminen saattaa johtaa myös väärinkäsityksiin. Yksi hauska englanninkielinen esimerkki kuvaa osuvasti välimerkin tarpeellisuuden: "Let’s eat grandpa!". Lauseen voi suomentaa muotoon: "Syödäänpä isoisä!" Melko karmivasta ehdotuksesta saadaan täysin toisenlainen, kun virkkeeseen lisätään pilkku: "Let’s eat, grandpa!" eli "Syödäänpä, isoisä!"

Välimerkkejä on melkoinen liuta. Yleisimmät välimerkit ovat tietysti piste ja pilkku sekä huuto- ja kysymysmerkki, kaksoispiste, puolipiste ja ajatusviiva. Joissakin kielissä käytetään meillä harvemmin käytössä olevia välimerkkejä, kuten ylösalaisin käännettyä huuto- ja kysymysmerkkiä, jollaisia saattaa joskus nähdä esimerkiksi espanjankielisessä tekstissä. Kansallisen välimerkkipäivän innoittamana Progressive Punctuation -sivusto on koonnut joukon standardoimattomia välimerkkejä, joita tulisi alkaa käyttää päivittäin. Kartalla on toistakymmentä erikoista välimerkkiä, jota koskettamalla avautuu merkkiä selventävä selitys. Esimerkiksi huutokysymysmerkki (interrobang) kuvastaa hyvin huudahdusta, jossa on kysyvä ajatussisältö: "Siis koko päivänkö!?". Merkin on kehittänyt yhdysvaltalainen Martin K. Speckter (1915-1988) jo vuonna 1962 ja siinä yhdistyy huuto- ja kysymysmerkki yhdeksi symboliksi. Sivustolla voi tutustua myös muihin mielenkiintoisiin välimerkkeihin, joista vanhimmat ajoittuvat 1580-luvun puolelle.