Ruuan arvonlisävero laski lokakuun alussa 12 prosenttiin. Tätä ennen ruuan vähittäismyyntihinta sisälsi 17 prosenttia arvonlisäveroa. Joillakin keskustelupalstoilla ovat prosentit ja prosenttiyksiköt menneet sekaisin, sillä keskustelu on käynyt kiivaana alennuksen suuruudesta. Prosenttilaskuissa voi helposti mennä vikaan. Kun prosenttilukuja verrataan keskenään, kutsutaan näiden erotusta prosenttiyksiköiksi. Toisin sanoen ruuan arvonlisävero laski 5 prosenttiyksikköä, kun verokanta aleni 17 prosentista 12 prosenttiin. Prosentuaalisesti alennus on pyöristettynä 4,3 prosenttia. Kun esimerkiksi hintojen muutoksia verrataan tällä tavalla keskenään, kutsutaan muutosten erotusta prosenteiksi.

Samaan hengenvetoon pitää muistaa, että arvonlisävero lisätään verottomaan hintaan. Jos veroton hinta ennen lokakuuta oli esimerkiksi 100 euroa, lisättiin siihen 17 % veroa, jolloin kuluttajan maksettavaksi jäi 117 euroa. Lokakuun alusta asti samaan sadan euron verottomaan hintaan on lisätty 12 % veroa, jolloin kuluttajahinnaksi on muodostunut 112 euroa. Prosentuaalinen alennus saadaan jakamalla vanhan ja uuden hinnan erotus vanhalla hinnalla:

117 - 112
--------- * 100 % ≈ 0,043 * 100 % = 4,3 %
   117

Kaupat ovat vakuutelleet kuluttajille arvonlisäveromuutoksen siirtyvän sellaisenaan hintoihin. Kaikki eivät näihin vakuutteluihin ole uskoneet, ja minä olen yksi näistä skeptikoista. Niinpä kirjasin muistiin muutamien yleisempien päivittäistavaroiden hintoja elo-syyskuun aikana. Lokakuussa vertailin samojen tuotteiden hintoja olettaen kuitenkin, että hinnat eivät muuttuneet vertailun aikana muuten kuin veron osalta. Hintoihinhan vaikuttavat myös muut tekijät kuten inflaatio, tuotantokustannusten muutokset ja kysyntä. Pieni verovertailuni osoittaa, että kaupat ovat pääsääntöisesti pitäneet lupauksensa. Ainoastaan Siwa-kauppaketju on vetänyt välistä, sillä maitolitran hinta oli lokakuussa yhä 95 senttiä, vaikka muissa kaupoissa hinta oli samaan aikaan keskimäärin 89 senttiä. Ennen veromuutosta litra rasvatonta maitoa maksoi keskimäärin 93 senttiä, joten Siwa näyttäisi jopa nostaneen hintaa.

Juuri tällaisissa yksikköhinnaltaan halvoissa massatuotteissa voi helposti kikkailla veroalennuksen kanssa. Kuluttaja mieltää helposti 89 ja 95 sentin hintaisen tuotteen suurin piirtein samanhintaiseksi. Kauppiaalle kyseessä on kuitenkin melkoinen rahasampo, sillä maitoakin myydään päivittäin pienessä kivijalkakaupassa satoja litroja. Näin muutaman sentin lisäkatteesta arvonlisäveroalennuksella muodostuu viikkojen ja kuukausien aikana melkoinen lisätienesti kaupalle. Lisäkate vielä kertautuu, kun myymälässä on useita vastaavanlaisia tuotteita, joiden hintoja ei ole laskettu uuden verokannan mukaisesti. Kuluttajan onkin syytä tarkkaan vertailla hintoja ja äänestää jaloillaan kiertämällä tällaiset kaupat kaukaa.

Vertailussani parhaiten pärjäsivät S-ryhmän kaupat Helsingissä. En ole eritellyt kauppoja tai ostosten määriä ja olen ottanut mukaan vain muutamia yleisiä elintarvikkeita, joita on tullut ostettua useammin. Alla oleva taulukko osoittaa, että arvonlisäverokannan muutos on todellakin siirtynyt sellaisenaan kuluttajahintoihin.