Kevään eduskuntavaalien ehdokasasettelu päättyi tiistaina. Vaaleista on jo ennakkoon uumoiltu ellei historiallisia niin ainakin tavanomaisesta poikkeavia. Perinteisten kolmen suurimman puolueen joukkoon on talven mittaan noussut uusi tulokas ja nyt puhutaankin jo neljästä suuresta puolueesta. Eduskuntavaalit reilun kuukauden kuluttua sitten lopulta näyttävät, miten galluppien ja kyselyjen ennustukset kävivät toteen. Vaalikampanjointi on osittain jo täydessä vauhdissa. Muutamat ehdokkaat ovat ennättäneet esittäytyä vaalimainoksissaan, ja julkisuudessa käydään kiivasta keskustelua puolesta ja vastaan. Oppositio yrittää kaikin tavoin nostaa omaa kuihtuvaa kannatustaan eikä taistelussa äänestäjien äänistä kaihdeta mitään keinoja. Pienetkin asiat saavat nyt suhteettoman suuren huomion ja kärpäsestä tehdään härkänen.

Nykypäivä-lehti (10/2011) keräsi tilastotietoja suurimpien puolueiden ehdokkaista. Tilastoluvuissa ovat niin sanotut perinteiset suuret puolueet eli Kokoomus, SDP ja Keskusta. Näiden lisäksi mukana ovat mielipidekyselyissä paistatteleva Perussuomalaiset sekä Vihreät. Persujen tilasto-otos kattaa vain Uudenmaan vaalipiirin, joten se ei ole täysin vertailukelpoinen muiden puolueiden koko maan kattavaan otokseen verrattuna, mutta antaa silti suuntaa hittipuolueen ehdokasrakenteesta. Lehti selvitti ehdokkaiden sukupuoli- ja ikäjakauman sekä tyypillisimmän ammatin. Keskustalaisen ehdokkaan tyypillinen ammatti on arvatenkin maanviljelijä kun taas demariehdokas on tyypillinen erikoissairaanhoitaja. Kokoomus edustaa vahvasti yrittäjiä, sillä neljäsosa ehdokkaista kertoo olevansa yrittäjä. Vihreistä löytyy tyypillisesti opettajia, mutta perussuomalaisten riveissä seisoo duunari tai koulutettu "herra".

Sukupuolijakaumassa (diagrammi 1) parhaiten tasoihin on päässyt Vihreät. Puolueen ehdokkaista melko tarkalleen puolet on naisia ja miehiä, tosin pienellä naisenemmistöllä. Kokoomuskin hätyyttelee hienoisella miesvoittoisuudellaan fifty-fifty-sukupuolitasa-arvoa ja hyvänä kolmosena tulevat demarit. Keskustassakin tasa-arvo toteutuu miesten eduksi noin 60/40 suhteella. Perussuomalaiset näyttäisivät ainakin Uudellamaalla olevan selkeästi herrapuolue, sillä reilusti yli kaksi kolmasosaa ehdokkaista on kaksilahkeisia. Vertailun vuoksi voisi mainita parlamenttien välisen liiton, IPU:n vuoden 2008 tutkimuksen mukaan maailman kaikista lainsäätäjistä naisia oli noin 18 %. Kohta työnsä päättävässä eduskunnassa istuvista kansanedustajista 40 % on naisia ja loput 60 % miehiä. Tässä suhteessa ehdokasasettelu näyttäisi toistavan aiempien eduskuntien rakennetta, vaikkakin ehdokkaiden suhteet ovat hieman lähentymässä toisiaan, sillä Nykypäivän otoksen perusteella naisehdokkaita on keskimäärin 42 % ja miesehdokkaita 58 %.

Nykyisen eduskunnan keski-ikä on 52 vuotta. Vanhin kansanedustaja on iältään 72-vuotias ja nuorin 28-vuotias. Nykypäivä-lehden tilastossa ikärakenne jakautuu 35-vuotta täyttäneisiin tai nuorempiin sekä 65-vuotiaisiin tai vanhempiin. Näin ollen 65-vuotiaat tai vanhemmat ovat syntyneet vuonna 1946 tai aiemmin ja vastaavasti 35-vuotiaat vuonna 1976 tai myöhemmin. Nykyeduskunnan vastaava ikärakenne osoittaa, että 1949 tai aikaisemmin syntyneitä kansanedustajia on 26 % ja 1970 tai myöhemmin syntyneitä 17 %. Loput 58 % edustavat vuosina 1950-1969 syntyneitä kansalaisia. Mikäli näitä lukuja vertaillaan ehdokkaiden vastaavaan ikärakenteeseen (diagrammi 2), olisi nuorten osuus selvässä kasvussa. Keskimäärin peräti neljäsosa (24 %) ehdokkaista on 35-vuotiaita tai nuorempia, kun istuvassa eduskunnassa samansuuntainen luku on nyt 17 %. Mikä sitten määritelläänkin keski-iäksi, niin suurta ikäryhmää edustavia on nyt noin 58 % kaikista kansanedustajista, kun ehdokkaiden vastaava määrä on keskimäärin 72 %. Selvää karsintaa on havaittavissa ikäihmisissä. Nykyään eduskunnan edustajista 26 % on 62-vuotiaita tai vanhempia. Samainen luku ehdokkaiden keskuudessa on vaivaiset 4 %. Ikärakennetta kuvaavia suhteita ei voi täysin laittaa rinnakkain, sillä ikärajat eduskunnan ja Nykypäivä-lehden tilastoissa eroavat toisistaan.

Ehdokasasettelun perusteella trendi näyttäisi olevan kohti tasa-arvoa ja nuorisoa. Näin pelkistettyä päätelmää ei tietenkään voi tehdä vain yhden lehden tilastojen perusteella ja vasta vaalit sitten näyttävät lopullisen tuloksen. Kevään eduskuntavaaleista on tulossa monessa suhteessa jännittävät, sillä nähtäväksi jää, miten ennakkosuosikki Perussuomalaiset kykenevät konvertoimaan kannatuksensa varsinaisiksi ääniksi. Perinteisistä puolueista mielenkiintoiseksi jää nähdä, kuinka vuosia vellonut vaalirahakohu on vaikuttanut Keskustan suosioon ja syveneekö demarien ahdinko entisestään. Kokoomuksenkaan suurimman puolueen manttelia ei ole vielä kirkossa kuulutettu, joten äänestäjillä on nyt kaikki valttikortit käsissään.