Mustalaisruhtinatar

Kálmán, Emmerich: Mustalaisruhtinatar

Emmerich Kálmán syntyi Unkarissa vuonna 1882. Hänen isänsä oli menestyvä liikemies, mutta koki vararikon Kálmánin ollessa vielä lapsi. Kokemus jätti nuoreen Kálmániin pysyvät jäljet. Perhe muutti Budapestiin, joka tuolloin oli Itävalta-Unkarin kaksoismonarkian pääkaupunki. Kálmánin isä olisi halunnut pojastaan juristin, mutta musiikki vei lopulta voiton. Emmerich Kálmánin alkuperäisenä tavoitteena oli ryhtyä konserttipianistiksi, mutta tämä haave kariutui käsien niveltulehduksen seurauksena. Kálmán ryhtyi opiskelemaan sävellystä Budapestissä professori Hans Kösslerin johdolla, opettajan, jonka oppilaina olivat myös Béla Bartók ja Zoltán Kodály. Vuonna 1907 Kálmánin aikaiset vakavat sävellykset voittivat tavoitellun Budapestin kaupungin Franz-Joseph-palkinnon, mutta jo vuoden kuluessa hän niitti huomattavaa mainetta operettisäveltäjänä. Tuolloin sai ensi-iltansa Syysmanööverit (Herbstmanöver), joka ei tuonut häntä pelkästään Wienin operettimogulien tietoisuuteen vaan avasi tien Lontoon ja New Yorkin lavoille. Muutaman vuoden kuluttua Kálmán muutti Wieniin, joka oli joutunut epidemian tavoin operettikuumeen kouriin Franz Leharin (1870-1948) Iloinen leski -operetin ensi-illasta vuonna 1905 lähtien. Viulukuningas-operetillaan (Der Zigeunerprimás) vuonna 1912 Kálmán saavutti omasta mielestään suurimman suosion. Vuonna 1915 Kálmán sävelsi kuitenkin suurimman suosionsa saavuttaneen Mustalaisruhtinatar-operetin (Die Csárdásfürstin), joka jäi hänen tunnetuimmaksi teoksekseen. Hänen myöhemmistä teoksistaan tärkeimmät olivat ihastuttava Kreivitär Mariza (Gräfin Maritza, 1924) ja Sirkusprinsessa (Die Zirkusprinzessin, 1926). Muutettuaan ensin Pariisiin Kálmán haki vuonna 1938 Yhdysvalloista turvapaikkaa natsien vainoilta ja asettui Kaliforniaan muutamaa vuotta myöhemmin. Kálmán palasi Wieniin New Yorkista vuonna 1949 ennen kuin muutti lopullisesti vuonna 1951 Pariisiin, jossa hän kuoli 71-vuotiaana lokakuussa 1953.

Mustalaisruhtinatar on kolminäytöksinen operetti, jonka ensi-ilta oli Johann Strauss -teatterissa, Wienissä marraskuussa vuonna 1915. Siitä tuli välittömästi Kálmánin tunnetuin ja menestynein sävelteos. Operetista kuulee Kálmánin musiikin nerokkaan värikkyyden, mukaansatempaavat rytmit ja dynaamisen energian, joka on peräisin säveltäjän jäljittelemättömistä unkarilaisista juurista. Toisin kuin monien muiden säveltäjien unkarilaisrytmit, Mustalaisruhtinattaren sävelkieli puhuu aitoja mustalaisrytmejä. Säveltäessään operettia Kálmán yritti saavuttaa sopusointuista sekoitusta yhdistämällä unkarilaista sielukkuutta, wieniläistä eleganssia ja kansainvälistä hienotunteisuutta. Ensi-iltayleisölle teos yritti välittää toivoa ensimmäisen maailmansodan synkkinä päivinä onnistuen siinä yli odotusten. Mestarillisesta sävellyksestä ei tahdo löytyä heikkoa kohtaa, ja sen erinomaisuutta vain korostaa Leo Steinin (1861-1921) ja Bela Jenbachin (1871-1943) ammattimainen libretto. Operetti on yhä erittäin suosittu ja monia sen lauluja kuulee häätilaisuuksien häävalsseina. Yksi tunnetuimmista valsseista ja häävalssinakin hyvin suosittu lienee Olavi Virran (1915-1972) vuonna 1957 levyttämä sikermä, jossa on yhdistetty neljä valssia operetista. Kolmen ja puolen minuutin mittaisessa Mustalaisruhtinatar-sikermässä Virta aloittaa sävelmällä Riemumielin (Tanzen möcht’ ich), joka jatkuu Pienet enkelit ne laulaa -valssilla (Tausen kleine Engel singen). Sikermän kolmas laulu on Ollaan niin kuin pääskyset (Machen wir’s den Schwalben nach), josta laulu siirtyy huomaamattomasti viimeiseen sävelmään Muistathan kai (Weisst du es noch). Sikermän on sovittanut George de Godzinsky (1914-1994) ja sanat on kirjoittanut Jalmari Finne (1874-1938). Mustalaisruhtinar on kuunneltavissa myös Spotifyssä.

Die Csardasfurstin

Emmerich Kálmán

Ensimmäinen näytös

  1. Vorspiel
  2. Heia, heia, in den Bergen ist mein Heimatland
  3. Alle sind wir Sünder
  4. Sylva, ich will nur dich
  5. Aus ist’s mit der Liebe
  6. O, jag’ dem Glück nicht nach
  7. Finale I: Ich, Edwin Ronald

Toinen näytös

  1. Entr’akt
  2. Ich warte auf das grosse Wunder
  3. Heller Jubel
  4. Liebchen, mich reisst es
  5. Mädel, guck
  6. Tanzen möchte ich
  7. Finale II: Das Glück wohnt überall

Kolmas näytös

  1. (väliaika)
  2. Nimm, Zigeuner, deine Geige
  3. Mädel, guck
  4. Tausend kleine Engel

Julkaistu torstaina 26.8.2010 klo 17:50 Musiikki-luokassa avainsanoilla historia ja musiikki.

Edellinen
Interrail 2010 - osa 23
Seuraava
Kirurgian ihmeet
Evästeiden käyttö

Käytän sivustollani evästeitä tarjotakseni parhaimman mahdollisen lukukokemuksen blogini lukijoille. Jos jatkat sivustoni käyttöä, oletan, että hyväksyt evästeiden käytön sivustollani.

Lisätietoja evästeiden käytöstä