Kesälomalla on vihdoin aikaa tehdä pienimuotoista kodin pikkuremonttia. Vuosien mittaan muutamat kohteet ovat kuluneet ja rikkoutuneet asunnossa. Tiskiallaskaapissani on alusta asti ollut pieni metallinen kori muovipusseja varten. Kori on ollut kiinnitettynä alakaapin seinään. Eräänä päivänä, kun olin laittamassa koriin muovipussia, kori irtosi kiinnityksestään ja putosi kaapin pohjalle. Kun tarkemmin tutkin kiinnitystä, sain selville, että metallilangasta taiteltu valkoinen kori oli ruuvattu seinään muovisella kiinnikkeellä. Muovi oli murtunut, ja niin seinään jäi vain ruuvi ja kappale valkoista muoviosaa. Törmäsin hiljattain toiseenkin muoviongelmaan. Avasin eräänä aamuna vaatekaapin ja kuulin samalla napakan rasahduksen. Ovi ei tahtonut enää avautua kunnolla vaan halusi sulkeutua itsestään. Kummallista vain oli se, ettei ovi myöskään mennyt kunnolla enää kiinni vaan jäi raolleen. Paikallistin ongelman nopeasti saranaan ja huomasin, että sen sisältä oli irronnut muovinkappaleita.

Muovi on nykyaikana korvannut monia metalli- ja puuosia sekä muitakin ennen niin kestävämpiä materiaaleja. Syykin on yksinkertainen. Ensinnäkin muovi on materiaalina halpa ja helppo työstää. Toisekseen muovi kuluu ja vaurioituu nopeammin kuin metalli tai puu, jolloin kuluttaja saadaan nopeammin ostamaan uusi tuote tilalle. Ennen verhonipistimien kiskoja vasten pyörineet pyörät olivat metallia, mutta nykyään nekin valmistetaan muovista. Housuripustimien lukko-osa on usein muovia, kun se aiemmin oli osa metallista koukkua. Muovin mahti on siis melkoinen ja käyttökohteet ulottuvat päivä päivältä yhä monenlaisimpiin jokapäiväisiin esineisiin.

Tänään nyt kuitenkin uhrasin kesälomapäivän syntyneiden vikojen korjaukseen. Keittiöjakkaran metallisten putkijalkojen päässä olleet muovitulpat olivat käytön ja iän myötä haljenneet, joten ostin rikkinäisten tilalle uudet muoviosat kolmella eurolla. Pitkään nämäkään eivät kestä, joten muutaman vuoden kuluttua joudun toistamaan matkani rautakauppaan. Samalla reissulla tuli ostettua uusi sarana vaatekaapin oveen. Tällä erää sarana oli valmistettu kokonaan metallista, joten se kestänee toivon mukaan pidempään kuin edeltäjänsä. Rikkinäisessä saranassa oli kuin olikin muovinen osa jollakin tavoin osana mekaniikkaa. Keittiökaapin muovipussikorin kiinnitin ruuvaamalla kaapin sisäseinään kaksi metallikoukkua ja ripustamalla korin niiden varaan. Toteutus kahdella ruuvikoukulla oli yksinkertainen eikä maksanut kuin kolme euroa, mutta samalla jäi varastoon muutama ylimääräinen koukku. Saranoitakin piti ostaa kaksin kappalein, joten onpa sitten varaosa odottamassa, kun seuraava muovisarana laukeaa. Halvalla rakennetut asunnot kestävät aikansa ja korjauskulut jäävät asukkaalle. Nämäkin pienet yksityiskohdat jos olisi heti alussa tehty laadukkaasti, olisivat ne kestäneet pidempään ja tuskin olisivat maksaneet yhtään sen enempää.