Miljardööriksi sekunnissa

Satuin eräänä viikonloppuna kävelemään Helsingin keskustassa ja astelin pitkin Aleksanterinkatua. Kadun varrella sijaitsee Holmaston rahaliike, josta numismaattiset keräilijät ja harrastelijat ostavat keräilyharvinaisuuksia kokoelmiinsa. Holmaston näyteikkunaa on aina mukava tutkia ja ihailla mitä erikoisempia keräilyesineitä, rahoja, koruja ja muita arvokkaita tavaroita. Silmiini tarttui ikkunanlasin läpi erikoinen pieni mainos. Siinä tarjottiin mahdollisuutta tulla miljardööriksi sekunnissa. Myynnissä oli nimittäin afrikkalaisen Zimbabwen tasavallan sadan triljoonan dollarin seteli vaivaisella 19 eurolla. Kiinnostuin tarjouksesta heti ja tutkin näytteillä ollutta seteliä tarkemmin. Osoittautui, että sinisävyinen maksuväline oli melko karu väritykseltään eikä kuvioaihekaan ollut liian monimutkainen. Tekstityylikin näytti aivan joltain suositulta fontilta, joita voi ladata netistä koneelleen ilmaiseksi. Päätin kuitenkin tulla takaisin joku arkipäivä tai lauantai ostamaan kyseisen setelin, sillä se oli tietyllä tavalla keräilyharvinaisuus, vaikkakin näitä seteleitä lienee liikkeessä yllin kyllin.

Zimbabwe tunnettiin vuoteen 1980 asti Rhodesian itsenäisenä valtiona. Englantilaisen liikemiehen Cecil Rhodesin (1853-1902) perustama Rhodesia oli itsenäistynyt vuonna 1965 Ison-Britannian siirtomaavallasta, jonka ikeen alle jo 1000-luvulla syntynyt valtakunta oli joutunut vuonna 1895 brittien vallattua alueen siirtomaakseen. Suomen näkökulmasta kauaksi Afrikan eteläiseen osaan sijoittuva Zimbabwe on kuitenkin ollut uutisotsikoissa aika ajoin. Erityisesti valtataistelut ja osin epäselviksi leimatut presidentinvaalit sekä ennen kaikkea synkkä taloustilanne nostivat maan jälleen puheenaiheeksi pian 2000-luvun taitteen jälkeen. Maan talous oli nojautunut pitkälti valkoisten maanomistajien varaan, mutta 1980-luvun jälkeen käynnistyneet suuret muutokset niin politiikassa kuin taloudessakin johtivat epäonnistuneen maareformin jälkeen lopulta maatalouden ja sen myötä ruuantuotannon romahtamiseen. Monien vaiheiden ja talouden romahduksen seurauksena maa joutui hyperinflaation kouriin. Jo vuonna 2005 inflaatioprosentti nousi käsittämättömiin satoihin prosentteihin ja kiihtyi vuosi vuodelta lopulta vuoden 2008 uskomattomaan yli 230 miljoonan prosentin lukuun.

Setelin etupuoli
Setelin etupuoli

Hyperinflaatio pakotti Zimbabwen uusimaan setelikantaansa useaan otteeseen. Vuosien 2008 ja 2009 aikana liikkeelle laskettiin toinen toistaan ällistyttävämpiä miljardiseteleitä. Pahimmillaan hyperinflaation kierre johti setelien uudistamiseen jopa kuukausittain, minkä seurauksena maksuvälineiksi ilmestyi 50 miljardin ja pian tämän jälkeen sadan biljoonan dollarin seteli. Nämäkään rahat eivät riittäneet pitkälle ja eräänlaisena huipentumana voidaan pitää vuonna 2008 ilmestynyttä sadan triljoonan dollarin seteliä. Triljoona on miljoona biljoonaa. Vaikka nämä perusluvut ovat näin kirjoitettuina ja puheissa helppo ilmaista, on niiden numeraalisen arvon käsittäminen vaikeaa. Triljoonia ja biljoonia ei vain yksinkertaisesti käytetä arkikielessä, joten luvut jäävät paljolti sanahelinäksi ja ilman sisältöä. Sana triljoona on muodostettu -iljoona-vartalosta ja etuliitteestä tri-, joka tarkoittaa numeroa kolme. Triljoona on nimittäin myös miljoonan kolmas potenssi (106)3. SI-järjestelmässä arkista triljoonaa vastaa yksikkö eksa. Biljoona eli miljoona miljoonaa eli tuhat miljardia puolestaan on miljoonan toinen potenssi (106)2, josta myös etuliite bi- eli kaksi kertoo. Biljoona alkaa jo olla lähellä tavallista puhekieltä, sillä ainakin tietotekniikassa on viime vuosina alettu tottua puhumaan biljoonista tavuista, jotka SI-järjestelmän mukaisesti ilmaistaan tera-yksiköllä teratavuina. Selvennyksen vuoksi on hyvä huomioida, että suomen kielessä tunnetaan sana triljoona, ja Kielitoimiston sanakirjan (ISBN 978-952-5446-21-0, 2007) mukaan se tarkoittaa miljoonaa biljoonaa. Englannin kielestä johdettu sana biljoona sen sijaan tuottaa toisinaan päänvaivaa kääntäjille. Biljoonalla tarkoitetaan suomen kielessä yleisesti miljardia, ja sanakirja selittää sen olevan miljoona miljoonaa, joka voidaan ilmaista myös muodossa tuhat miljardia.

Setelin takapuoli
Setelin takapuoli

Ostin eilen lauantaina muutaman viikon harkinnan jälkeen kummallisen hypersetelin. Kävin ihmettelemässä seteliä Holmaston näyteikkunassa pariinkin kertaan ennen kuin vihdoin päätin sijoittaa 19 euroani jokseenkin arvottomaan paperilappuseen. Zimbabwe nimittäin luopui omasta valuutastaan tammikuussa 2009 ja ryhtyi käyttämään ulkomaisia valuuttoja ja etupäässä Yhdysvaltain dollareita. Zimbabwen hyperinflaatio ei ole suinkaan ainut ihmiskunnan historiassa. Vastaavanlainen talousilmiö koettiin 1920-luvulla Saksassa, 1940-luvun puolivälissä Unkarissa ja 1980-luvun lopussa Jugoslaviassa. Eräs hyperinflaation mittari on aika, joka kuluu hintojen tuplaantumiseen. Zimbabwessa tämä oli melko tasan vuorokausi eli noin 24 tuntia, kun taas Unkarissa hinnat kaksinkertaistuivat heinäkuussa 1947 vain 15 tunnissa ja Jugoslaviassakin hinnat kohosivat tammikuussa 1994 puolentoista vuorokauden tahdilla. Meille tätä historiaa eläneille, mutta ehkä onneksi vain sivustakatsojille, Zimbabwen erikoiset setelit ovat nykyään keräilyesineitä ja jäävät varmasti historianlehdille pidemmäksikin aikaa. Minulle tämä miljardisijoitus oli vain hauska tapa muistaa tapahtumista jossakin kaukana Afrikassa, tapahtumista, joista olen omana elinaikanani kuullut ja ikään kuin ollut niitä todistamassa.

Julkaistu sunnuntaina 27.5.2012 klo 10:44 avainsanoilla historia ja talous.

Edellinen
Onnibus
Seuraava
Pussikaljaromaani
Evästeiden käyttö

Käytän sivustollani evästeitä tarjotakseni parhaimman mahdollisen lukukokemuksen blogini lukijoille. Jos jatkat sivustoni käyttöä, oletan, että hyväksyt evästeiden käytön sivustollani.

Lisätietoja evästeiden käytöstä