Päiväkävely oli tänään normaalia hitaampaa. Viime yönä tupruttanut lumi peitti jalkakäytäviä ja vain kapeat, muutamaan kertaan poljetut polut johdattivat eteenpäin. Lunta oli paksulti. Käveleminen oli hidasta, kun kenkä luisti vähän väliä vasemmalle ja vuorostaan oikealle. Paksun lumivaipan päällä tarpominen kysyi voimia, sillä jalkoja oli nostettava entistä korkeammalle joka askeleella. Paikoin eteneminen tyssäsi kokonaan edessä olleeseen kymmenien senttien korkuiseen nietokseen. Lumikasa oli kierrettävä ajotietä pitkin ja samalla sai varoa, ettei auto liukastele päälle. Lunta on nyt kerrankin enemmän kuin kylliksi.

Käväisin Tervasaaren suunnassa, mutta puistokierroksesta ei luonnollisestikaan tullut mitään, sillä polut olivat umpihangessa. Vain harva oli uskaltautunut tekemään tietä sankan lumikerroksen keskelle. Vastaantulijan ohittaminen sen sijaan oli yhä tehtävä vitivalkoisen lumihangen kautta. Kaupungilla kuului kaikkialla raskaiden työkoneiden möyryävä ääni. Tiehöylät, aurat, traktorit ja kauhakuormaajat oli kutsuttu ajamaan lumet pois kaduilta. Pääväylät putsattiin ensin ja vasta sitten oli sivukatujen vuoro. Pikkupakkanen ei ollut houkutellut ihmisiä ulkoilemaan, sillä kaupungilla vallitsi melko hiljainen elämä. Kymmenisen minuuttia ulkoilijat ehtivät nauttia auringon pilkahduksesta, kunnes harmaat pilvet peittivät jälleen taivaan. Vanhanaikainen kunnon talvi on taas tullut eteläiseen Suomeen.