Lounastilasto

Työpäivän katkaisee melko pakollinen lounastauko. Ihminen ei näemmä tule toimeen ilman jatkuvaa ruokailua. Kurniva vatsa muistuttaa päivittäin ruokahetken tarpeellisuudesta eikä nälkäisenä tahdo tulla puuhastelusta mitään. Monilla työpaikoilla ruokailu on järjestetty monin eri tavoin. Jotkut tarjoavat lounasseteleitä kun taas joissakin paikoissa on tyytyminen omiin eväisiin. Työntekijät lounastavat kukin omalla tavallaan mutta tyypillisesti keskellä työpäivää.

Tasan vuosi sitten siirryin omista eväistä läheisen ruokakaupan lounasbuffetin asiakkaaksi. Buffetpöytä näytti monipuoliselta, ruokaisalta, runsaalta ja värikkäältä aivan niin kuin houkuttelevan ruokapöydän pitääkin. Noutopöydästä löytyy runsaiden salaattien lisäksi tyypillisesti myös lämmin vaihtoehto. Buffet toimi ja toimii edelleenkin yksinkertaisella periaatteella. Ruokailija keräilee runsaasta tarjonnasta lautaselleen tai muuhun astiaan ruoka-aineksia mielensä ja makunsa mukaan, ja ehkä myös nälkäisyyden astekin sanelee osittain astialle annosteltavan lastin suuruuden. Ruokakauppojen buffetit on yleensä hinnoiteltu kilohinnalla. Lautaselle koottu annos punnitaan ja paino määrää sitten kassalla maksettavan hinnan. Läheisen ruokakauppani lounasbuffetin kilohinta on 14,90 euroa, joten noin puolen kilon lounasannos maksaa reilut seitsemän euroa.

Lounasbuffet
Kuva
InterContinental Hong Kong

Halusin vertailla päivittäisen lounaani hintaa eväistä koostuvaan hintaan ja toisaalta työpaikan ruokalan hintaan. Tilastoin vuoden ajan jokaisen ostokseni taulukkolaskentaohjelmaan. Kertyneistä luvuista syntyi mielenkiintoinen tilasto. Maksamani summat vaihtelivat luonnollisesti annoksen painon mukaan, mutta loppusummaan vaikutti myös kaupan tarjoama lounasetu. Aloitin heti ensimmäisenä päivänä keräämään leimoja lounaspassiin. Kymmenen leiman jälkeen yhdennentoista lounaan sai 5,99 euroa halvemmalla. Leiman sai keräilykorttiin vain, jos lounasostos maksoi vähintään tuon 5,99 euroa. Tätä halvemmista lounaista ei leimaa herunut. Astiaan piti siis koota vähintään 402 grammaa ruokaa, jolloin vähimmäisostoksen suuruus tuli täyteen. Kävinkin vaa'alla usein monta kertaa kokeilemassa välillä kasaukseni painoa. Niin sanotun ilmaisen lounaan päivinä sain siis ostoksestani alennusta vajaa kuusi euroa keräilykuponkini tultua täyteen. Jos annos maksoi enemmän kuin kuusi euroa, maksoi erotuksen kolikoilla.

Pieni lounastilasto

Olen luetellut tärkeimpiä lukuja vuoden kestäneen lounasbuffetin käytöstäni. Aivan jokaisena työpäivänä en käynyt kaupassa, sillä toisinaan ruokailin muualla tai olin lomalla. Lounaspassin täyteen keräämiseen meni keskimäärin kaksi viikkoa.

  • Vuoden aikana söin 205 lounasannosta.
  • Normaalihintaisia lounaita söin 187 annosta.
  • Lähes ilmaisia lounaspassilla maksettuja lounaita oli 18.
  • Vuoden lounaista maksoin kaikkiaan 1 193,15 euroa.
  • Normaalihintaisista annoksista maksoin 1 185,18 euroa.
  • Lounaspassiannoksista maksoin vuoden aikana 7,97 euroa.
  • Keskimäärin yhteen passiannokseen käytin rahaa 0,44 euroa.
  • Lounaan keskimääräinen normaali hinta oli 6,34 euroa.
  • Lounaan keskimääräinen hinta alennuksineen oli 5,82 euroa.
  • Halvin lounas maksoi 0,05 euroa eli viisi senttiä.
  • Kallein lounas maksoi 7,57 euroa.
  • Lounaspasseilla kertyi vuoden aikana säästöä 107,82 euroa.
  • Sain lounaista keskimäärin 9,04 prosentin alennuksen passeilla.
  • Lounasannoksen keskimääräinen paino oli 425 grammaa.

Hygieenisyys mietityttää

Ruokakaupan lounasbuffetin vuoden kokeilu alkaa tulla päätökseen. Kaupan lounasruoka oli melko maukasta ja yleensä perinteistä kotiruokaa. Silloin tällöin tarjolla oli kalliimpia vaihtoehtoja kuten Kievin kanaa ja hyvin laitettuja kalaruokia. Tarjonta vaihtui päivittäin ja joskus buffetissa oli tuhti tarjonta kun taas joinakin päivinä sai tyytyä lihapulliin ja perunamuusiin. Buffetpöydän suurin ongelma on epähygieenisyys. Asiakkaat tulevat kauppaan melko suurella todennäköisyydellä likaisin käsin ja kourivat ruokia astioihin samoilla ottimilla. Vuoden aikana sain yhden ruokamyrkytyksen, jonka myös ilmoitin kaupungin viranomaisille. Vatsanväänteitä oli samana aikana useita ja ilmavaivat olivat viikoittaisia. Kokemuksesta voin sanoa, että tällaiset ruokakauppojen buffetpöydät ovat oivallisia paikkoja saada vatsansa sekaisin. Tällä erää viimeinen lounaspassini tulee täyteen perjantaina, jolloin on sopiva hetki päättää tämä vuoden kokeilu ja siirtyä takaisin teollisiin eineksiin ja omiin eväisiin.

Julkaistu keskiviikkona 17.2.2016 klo 19:38 Ravintolat-luokassa avainsanoilla ruoka ja tilastot.

Edellinen
CSS-sydän
Seuraava
Karl Fazer Travel