Lähes 1500 vuoden ajan ihmiset ovat raportoineet nähneensä valtavan, salaperäisen olennon makeavetisessä Loch Nessin järvessä lähellä Skotlannin Invernessiä. Varhaisin viittaus Skotlannin järvihirviöön juontaa juurensa lähetyssaarnaajana tunnetun Columba Ionalaisen (521-597) elämäkertaan, joka kirjoitettiin vuonna 565 jKr. Raportit jatkuivat tästä eteenpäin säännöllisesti, mutta varsinaisesti ne saivat aivan uusia kierroksia vuonna 1933, kun Loch Nessin rannalle rakennettiin tie.

Vuotta myöhemmin brittiläinen lääkäri Robert Kenneth Wilson (1899-1969) jakoi nyttemmin surullisen kuuluisaksi tulleen valokuvan Loch Nessin hirviöstä. Kuvan tarkoituksena oli paljastaa hirviö luonnollisessa elinympäristössään. Vaikka Wilson myönsi myöhemmin kuvan olevan huijaus, usko legendaan on jatkunut tähän päivään saakka. Vuodesta 2012 lähtien neljännes skoteista uskoi Nessien olevan todellinen tai ainakin kertoi näin mielipidekyselyyn. Joidenkin mielestä Loch Ness on esihistorialliselta ajalta säilynyt järvi, jossa dinosaurus on jotenkin selviytynyt nykypäiviin.

Loch Nessissä asuvasta järvihirviöstä ei ole koskaan saatu konkreettisia todisteita, ei edes rantaan huuhtoutunutta ruhoa. Joten miksi niin monet ihmiset edelleen uskovat siihen? Kuten monien näiden suosittujen myyttien kohdalla kyse ei ole siitä, että ihmisiä olisi johdettu harhaan. Todennäköisesti he näkevät jonkinlaisen olennon mutta ymmärtävät sen väärin. Skeptikot ovat ehdottaneet, että monet oletetut Nessie-havainnot ovat oikeastaan vain suuri kala, mahdollisesti monni, sampi tai holkeri.

Vuonna 2019 Uuden-Seelannin tutkijaryhmä analysoi Loch Nessin vesinäytteet ja tutki kaiken järvessä olevan elävän organismin DNA:ta. He eivät löytäneet todisteita dinosauruksista, sammista, monneista tai holkereista eivätkä löytäneet aiemmin tuntemattoman organismin DNA:ta. He löysivät kuitenkin runsaasti meriankeriaan DNA:ta. Kuten monissa makeanveden järvissä Euroopassa, myös Loch Nessissä asuu meriankeriaita, ankeriaslaji, joka kutee Sargassomeressä Bahaman lähellä ja siirtyy Euroopan vesistöihin. Meriankeriaat voivat kasvaa jopa kolme metriä pitkiksi ja painaa 110 kiloa, mikä tekee niistä todennäköisimmän Nessie-ehdokkaan.