Suomen siniristilippu liehuu tänä vuonna virallisina ja vakiintuneina liputuspäivinä 20 kertaa. Sunnuntaina huhtikuun 17. päivänä lippu nousee salkoon eduskuntavaalipäivän kunniaksi ja kasvattaa liputuspäivien määrää yhdellä tavanomaisten virallisten päivien määrään verrattuna. Virallisia liputuspäiviä on tänä vuonna seitsemän. Juhannuksena lippu on salossa periaatteessa kaksi päivää, kun se nostetaan juhannusaattona kello 18 ja lasketaan seuraavana päivänä eli juhannuspäivänä kello 21. Kaksikymmentä liputuspäivää ei ole vielä enin määrä, sillä tasavallan presidentin virkaanastujaispäivänä liputetaan ja jos samana vuonna toimitetaan vaalit tai neuvoa-antava kansanäänestys koko maassa, saadaan lisää liputuspäiviä. Ensi vuonna on taas isohko vaalivuosi, kun valitaan uusi presidentti ja syksyllä käydään kunnallisvaalien uurnilla. Mikäli presidentin valinta vaatii toisen äänestyskierroksen, liputetaan toisen vaalipäivän kunniaksi toistamiseen. Kaikkiaan ensi vuonna on mahdollista saada jopa neljä ylimääräistä liputuspäivää, mutta vähintään niitä on siis kolme.

Tänä vuonna liputus on vilkkainta vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Ahkerimmin liputetaan toukokuussa, jolloin Suomen lippu vedetään salkoon viisi kertaa. Siniristilipun lisäksi paikallisiin suomalaisiin lipputankoihin nousee Ahvenanmaan ja saamelaisten liput. Nämä mukaan lukien maaliskuussa ja huhtikuussa liputetaan neljä kertaa ja helmikuussakin kolme kertaa. Kesäkuussa liput hulmuavat vielä kolmasti ja kaikkiaan ensimmäisen puolen vuoden aikana liput nähdään nupin alla 19 kertaa. Toisella vuosipuoliskolla kärkeä pitää marraskuu, jolloin Suomen ja saamelaisten liput nähdään kahdesti eli yhteensä neljä kertaa. Elokuu on saamelaisten merkkiaikaa, jolloin lippu liehahtaa neljästi. Täysin liputtomia kuukausia on tänä vuonna vain kaksi: tammikuu ja syyskuu. Keskimäärin kuukauden aikana liputetaan lähes kolme kertaa (tarkalleen 2,75) eli siis melkein joka toinen viikko.

Vilkkain liputusviikko on puolestaan toukokuussa viikolla 19. Tuolloin Suomen lippua saa hilata yläilmoihin kolme kertaa viikon aikana. Kahden liputuspäivän viikkoja on vuoden mittaan useampia. Pisin yhtäjaksoinen liputon aika on seitsemän viikkoa vuoden vaihteessa. Silloin vuoden lopussa on kolme ja seuraavan vuoden alussa neljä liputonta viikkoa peräkkäin. Viiden viikon yhtäjaksoisia liputtomia aikoja on heinäkuun puolivälistä elokuun puoliväliin ja syyskuussa. Oheisessa taulukossa on lueteltu tämän vuoden liputuspäivät. Taulukkoon on koottu sekä Suomen, Ahvenanmaan että saamelaisten lipun viralliset ja vakiintuneet liputuspäivät.

Liputuspäivät Suomessa vuonna 2011

Pvm	Liputuspäivä	Lippu	Asema
5.2.	J. L. Runebergin päivä		vakiintunut
6.2.	Saamelaisten kansallispäivä		virallinen
28.2.	Kalevalan päivä, suomalaisen kulttuurin päivä		virallinen
2.3.	Suomen saamelaiskäräjien perustamispäivä		virallinen
19.3.	Minna Canthin päivä, tasa-arvon päivä		vakiintunut
27.3.	Marian ilmestyspäivä, saamelaisten perinteinen juhlapäivä		virallinen
30.3.	Ahvenanmaan demilitarisoinnin ja neutralisoinnin juhlapäivä		virallinen
9.4.	Mikael Agricolan päivä, suomen kielen päivä		vakiintunut
17.4.	Eduskuntavaalit		virallinen
24.4.	Ahvenanmaan lipun päivä		virallinen
27.4.	Kansallinen veteraanipäivä		vakiintunut
1.5.	Vappu, suomalaisen työn päivä		virallinen
8.5.	Äitienpäivä		virallinen
9.5.	Eurooppa-päivä		vakiintunut
12.5.	J. V. Snellmanin päivä, suomalaisuuden päivä		vakiintunut
15.5.	Kaatuneitten muistopäivä		vakiintunut
4.6.	Puolustusvoimain lippujuhlan päivä		virallinen
9.6.	Ahvenanmaan itsehallintopäivä		virallinen
25.6.	Juhannus, Suomen lipun päivä		virallinen
6.7.	Eino Leinon päivä, runon ja suven päivä		vakiintunut
9.8.	YK:n kansainvälinen alkuperäiskansojen päivä		virallinen
15.8.	Saamen lipun hyväksymispäivä		virallinen
18.8.	Saamelaisneuvoston perustamispäivä		virallinen
26.8.	Ruotsin saamelaiskäräjien perustamispäivä		virallinen
9.10.	Norjan saamelaiskäräjien perustamispäivä		virallinen
10.10.	Aleksis Kiven päivä, suomalaisen kirjallisuuden päivä		vakiintunut
24.10.	YK:n päivä		vakiintunut
6.11.	Ruotsalaisuuden päivä, Kustaa Aadolfin päivä		vakiintunut
9.11.	Saamelaisvaltuuskunnan perustamispäivä		virallinen
13.11.	Isänpäivä		vakiintunut
15.11.	Ensimmäisen saamelaisen valtiopäivämiehen Isak Saban syntymäpäivä		virallinen
6.12.	Itsenäisyyspäivä		virallinen
8.12.	Jean Sibeliuksen päivä, suomalaisen musiikin päivä		vakiintunut

Liputusohje

Suomessa liputtamista valvoo sisäasiainministeriö. Käytännön liputusneuvonnan hoitaa Suomalaisuuden Liitto. Vuonna 1978 annetun lippulain mukaan Suomen lipussa on valkoisella pohjalla sininen risti. Lippu on joko kansallislippu (siniristilippu) tai valtiolippu (ristin keskellä Suomen vaakuna). Kielekkeistä valtiolippua käyttävät puolustusvoimat. Lisäksi tasavallan presidentti käyttää kielekkeistä valtiolippua, jonka tangonpuoleisessa yläkentässä on sini-keltainen vapaudenristi. Suomen lippu on suorakaiteen muotoinen korkeudeltaan 11 ja pituudeltaan 18 mittayksikköä. Lippuun ei saa kirjoittaa, eikä siihen saa kiinnittää tunnuskuvioita tai koristeita. Lippu ei myöskään saa olla likainen saati repaleinen. Likaantuneen lipun voi pestä, mutta se on aina kuivattava sisätiloissa. Lipun voi hävittää polttamalla tai leikkaamalla se pieniksi palasiksi ja hävittämällä palat muutamassa erässä normaalin talousjätteen mukana siten, ettei lippu ole tunnistettavissa palasista. Lippua ei saa haudata maahan eikä mereen.

Nostettaessa lippua salkoon ei se saa missään vaiheessa koskettaa maata. Lippu nostetaan salon huipulle tasaisin, rauhallisin vedoin. Lippu lasketaan samalla arvokkuudella ja viedään sisätiloihin sininen väri päälle taitettuna, narut ja liittimet vapaina. Jokaisella suomalaisella on oikeus liputtaa kansallislipulla aina, kun hän näkee liputuksen aiheelliseksi. Liputus aloitetaan aamulla kello 8 ja lopetetaan auringon laskiessa, kesälläkin viimeistään kello 21. Suomen lipun päivän liputus alkaa juhannusaattona kello 18 ja päättyy juhannuspäivänä kello 21. Itsenäisyyspäivänä ja sellaisena vaalipäivänä, jolloin äänestys päättyy auringonlaskun jälkeen, liputus päättyy kello 20. Yksityinen kansalainen voi joustaa liputusajoista esimerkiksi työajoista johtuen.