Kuolemajärven kunta muistetaan historiassa kahdestakin syystä. Suomen kirjakielen isä Mikael Agricola kuoli Kuolemajärven Muurilan kylässä Kyrönniemellä 9. huhtikuuta 1557 paluumatkallaan rauhanneuvotteluista Moskovasta. Nykyisin Kuolemajärvi tunnetaan parhaiten talvisodan kuuluisista taisteluista, jotka käytiin Summassa. Pitäjä sijaitsi läntisellä Karjalan kannaksella ja siellä oli talvisodan aattoon eli vuoteen 1939 asti noin 5 300 asukasta. Ensimmäisen kerran Kuolemajärvi mainitaan aikakirjoissa vuonna 1619 naapurikunnan Uudenkirkon kappelina. Sittemmin pitäjästä tuli itsenäinen kirkkoherrakunta vuonna 1863 ja vihdoin itsenäinen kunta vuonna 1871. Paikkakunnan kolkko nimi lienee peruja juuri Agricolan kuolinpaikkana mutta myös samannimiseen järveen hukkuneiden uhrien mukaan.

Kuolemajärvi nousee mieleen aina näin talvisodan muistovuosina. Toimittaja Pia Hanttu-Kiskonen on koonnut kunnan rikkaasta ja elävästä historiasta 362-sivuisen kuvateoksen, jonka Kuolemajärvi-säätiö julkaisi vuonna 1984 nimellä Taas tulloo itku - Kuvateos Kuolemajärveltä (ISBN 951-99568-1-6). Kirjan kuvat on kerätty pääosin kunnan evakkoon joutuneilta entisiltä asukkailta, mutta joukossa on myös ennen julkaisemattomia ilmavalokuvia ilmavoimien kuvakeskuksesta. Monet kuvat kertovat kunnan kylien arjesta ja tavallisten ihmisten elämästä 1900-luvun alkuvuosikymmeninä. Tuolloin eivät vapaa-aikaa varastaneet vielä televisio ja Internet, ja tuntuukin erikoiselta katsella ihmisiä työn touhussa pitkin päivää.

Kaikki kuvakirjan kuvat on ymmärrettävistä syistä otettu ennen talvisotaa, ja silloisen tekniikan sanelemina ne ovat myös mustavalkoisia. Niistä saa kuitenkin hyvän käsityksen, minkälaista elämä oli vasta itsenäistyneessä Suomessa ja ennen kaikkea Karjalan kannaksella. Kirja on ollut vuonna 2003 ilmestyneestä uusintapainoksesta päätellen kovin suosittu, ja sitä voi yhä tilata säätiöltä. Kuolemajärven kotisivuilta löytyy lisää mielenkiintoista tietoa kunnasta ja sen historiasta sekä tietysti paljon aineistoa ostettavaksi. Kirjan kuvia katsellessa voi hyvin yhtyä paikkakuntalaisten muistelmiin ja todeta, että Kuolemajärvi taisi olla nimestään huolimatta "maailman paras paikka."

Hanttu-Kiskonen, Pia (toim.)

Taas tulloo itku

Kuvateos Kuolemajärveltä

ISBN

951-99568-1-6

Kustantaja

Kuolemajärvi-säätiö