Käväisin viime vuoden toiseksi viimeisenä päivänä elokuvissa. Syy leffakäyntiin oli taskussa pyörinyt elokuvalippu, joka olisi pitänyt käyttää vuoden loppuun mennessä. Viikon verran mietin, mitä elokuvaa menisin katsomaan. Kaiken lisäksi tuntui siltä, ettei oikein tahtonut olla aikaakaan leffassa istumiseen, sillä kaikenlaista muuta tekemistä riitti joulunjälkeisinä välipäivinä. Päädyin lopulta katsomaan Kultainen kompassi -fantasiaelokuvaa. Tämän genren elokuvia tulee teattereihin tuon tuostakin. Fantasiat kiinnostavat katsojia, sillä niissä on lupa tavoitella jotain mahdotonta ja uneksia jostain olemattomasta.

Kultainen kompassi on nykyaikaisen tietokonegrafiikan taidonnäyte. Leffa on laadukas ja korkeatasoinen. Monet kohtaukset on tehty ällistyttävän aidontuntuisesti. Tämä filmi pitäisi katsoa kahteen kertaan. Ensimmäinen katselu menee melkein täysin uskomattomien erikoistehosteiden ihailuun, joita ainakin itse katsoin lähes henkeä haukkoen. Toisella kertaa voikin sitten keskittyä varsinaiseen juoneen, joka on melko ohut. Elokuva mässäilee juuri tehosteillaan ja animaatiolla, mutta mielenkiintoiselle juonellekin jää vielä tilaa. Parituntinen katselunautinto menee nopeasti, ja filkka jää ikään kuin kesken. Näin siksi, että luvassa on jatko-osa. Kaikkiaan Kultainen kompassi on näkemisen arvoinen elokuva ennen kaikkea erinomaisten erikoistehosteidensa vuoksi.