Olin alun perin hankkinut lipun Radion Sinfoniaorkesterin torstaikonserttiin Musiikkitalossa kuullakseni Sergei Rahmaninovin (1873-1943) toisen pianokonserton (op. 18). Pianoa tässä hienossa konsertossa soitti eteläkorealainen muusikko Seong-Jin Cho. Orkesteria johti niin ikään taidokas ylikapellimestari Hannu Lintu. Toinen pianokonsertto lukeutuu eittämättä Rahmaninovin parhaimmistoon. Sävellystyö ei aluksi ottanut onnistuakseen, sillä säveltäjä oli syvästi masentunut saatuaan murska-arvostelut vuonna 1897 kantaesityksen saaneesta ensimmäisestä sinfoniastaan. Masennusjaksoa kesti kolme vuotta, kunnes pianisti viimein alkuvuodesta 1900 sai luomisvoimansa takaisin, ja niin syntyi taiteilijan toinen pianokonsertto loppuvuodesta. Mestarillinen pianisti Seong-Jin Cho sai ansaitusti raikuvat aplodit, joita yleisö ei tahtonut saada loppumaan. Kiitokseksi Cho esitti ylimääräisenä ohjelmanumerona Claude Debussyn (1862-1918) Kultakalat.

Väliajan jälkeen oli vuorossa Kimmo Hakolan (s. 1958) ensimmäinen sinfonia. Lavalle oli rahdattu jos jonkinlaisia soittimia ja sekalaisia instrumentteja äänen tuottamiseksi. Mielenkiintoisin väline oli lyömäsektion taakse tuotettu valtava vanerilaatikko ja hervoton nuija tai oikeastaan leka. Salaperäisen instrumentin tarkoitus selvisi nopeasti. Sinfonia alkoi kovalla paukautuksella, kun leka iskeytyi laatikon kanteen. Taisi siinä muutama kuulija yleisössä pelästyä ehkä pahanpäiväisestikin, ellei sattunut seuraamaan lavan tapahtumia. Itse istuin onneksi melkein lyömäsoitinten yläpuolella, joten minulla oli aitiopaikka nähdä ja kuulla yllättävät jyskeet. En kieltämättä aivan aluksi päässyt oikein jyvälle sinfonian musiikista, enkä ollut ainoa. Joku yleisöstä poistui kesken esityksen ties mistä syystä. Hakolan sinfonia vaatii keskittymistä eikä sitä välttämättä oivalla ensi kuulemalla. Sävellyksen toinen osa In memoriam oli mielestäni kiehtovin ja siinä oli useita kiinnekohtia, jotka saavat kuuntelemaan teoksen uudelleen. Konsertin voi kuulla ja nähdä ensi tammikuussa televisiosta, jolloin on mahdollisuus arvioida nautinnollista musiikki-iltaa.