Helsingin edustalla risteilevillä varustamoilla on meneillään paras kesäsesonki. Turistit täyttävät päiväristeilylaivat ja tekevät lyhyitä vajaan kahden tunnin mittaisia kierroksia pääkaupungin lähisaaristossa. Valinnanvaraakin on, sillä Kauppatorilta lähtee useampikin laivayhtiö monta kertaa päivän aikana. Minulla on kesäloma jo takana, mutta vielä pari viikkoa sitten nautin joutenolosta täysin siemauksin. Eräänä kauniina ja aurinkoisena torstaipäivänä kaksi viikkoa takaisinpäin olin tavanomaisella päiväkävelyllä ja kiersin Eläintarhanlahden ympäri. Päästyäni Pitkänsillan kupeeseen aloin miettiä, josko sitä viitsisi vielä kävellä Kauppatorille ja ottaa sieltä lyhyen risteilyn. Torstai oli siis kaunis, vaikkakaan se ei ollut yhtä helteinen kuin viime päivien säät täällä etelässä.

Saavuin varttia vaille kaksi iltapäivällä torin kulmille. Mielessäni ei ollut mikään erityinen laivayhtiö, joten katsahdin nopeasti lähimmän paatin lähtöajan ja näin tulin valinneeksi IHA-Lines-yhtiön sinisen risteilyn, joka oli lähtevä tasan kahdelta. Ihana Itäsaaristo -nimellä kulkenut reitti oli melko suoraviivainen ja matkan kesto oli puolitoista tuntia. Hintaa risteilyllä oli 19 euroa, mikä taitaa olla tavanomainen keskihinta näille turistikuljetuksille. Sininen reitti kiertää käytännössä Santahaminan ympäri ja palaa takaisin lähtöpisteeseensä. Kapusin heti laivaan astuttuani yläkannelle.

Aurinkokannella oli hyvin tilaa ja jopa tyhjiä pöytiä. Hieman matkantekoa haittasi muutamat tupakoijat, joiden tupakinsavut kantautuivat muiden päälle satamassa vielä lähtöä odotellessamme. M/S Doris lähti laiturista ja suunnisti kohti Suomenlinnaa. Kannella oli vielä lähdön aikaan ihan siedettävää, mutta pian Vallisaaren jälkeen avoimemmalle merelle saavuttuamme lämpötila laski ratkaisevasti. Santahaminaa etelänpuolelta kiertäessämme yläkannella oli suorastaan kylmä. Minua vilutti eikä ihmekään, sillä olin pukeutunut vain teepaitaan ja sortseihin. Asu oli ollut aivan riittävä maissa, missä aurinko porotti mukavasti yli kahdenkymmenen asteen. Laivalla hampaat kalisivat ja tuuli sen kuin vain yltyi. Pientä suojaa tuli vasta noin tunnin matkanteon jälkeen, kun laivamme kääntyi Santahaminan itäpuolelle. Hetken jo mietin, josko laskeudun alemmalle kannelle salonkiin, mutta päätin kuitenkin jäädä nauttimaan ulkoilmasta.

Matkan ehkä ainoa kohokohta oli Hevossalmen kääntösilta. Saavuimme sillalle juuri sopivaan aikaan, ja näin jopa tuon hökötyksen kääntyvän. Avonaisella Kruunuvuorenselällä toivoin taas ylleni jotain lämmintä. Onneksi saavuimme pian takaisin laituriin ja pääsin maihin talojen suojaan lämmittelemään. Minulle jäi risteilystä vähän huono maku varmaan juuri siksi, että merellä oli aika lailla kalvakka keli. Hieman olin muutenkin pettynyt matkaan. En nähnyt muuta kuin vettä ja metsäisiä saaria siellä täällä. Jälkeenpäin mietin, että kello kahden iltapäiväristeily oli tarkoitettu enemmän lounastamiseen kuin maisemien ihailuun. Laivalla olisi voinut syödä herkullisen merilounaan edullisella 12 euron hinnalla, mutta en ollut nälkäinen ja siksipä jäin turistina yläkannelle.