Suomen kesä taisi sitten olla tässä. Aamulla lämpömittarin elohopea nousi hädin tuskin yli kymmenen asteen Helsingissä eikä päivän mittaan kivunnut ylöspäin kuin muutaman asteen. Yksitoista astetta mukavien lämpimien päivien jälkeen tuntui suorastaan kylmältä. Vilun tunnetta lisäsi vielä vilpoinen viima, joka henkäili aina siellä täällä kadunkulmissa, kun päivällä käväisin ulkona. Kylmä ilma sai kaipaamaan lämpimämpää kolttua päälle, enkä sitten kovin pitkään ulkosalla viihtynytkään. Jos aurinko silloin tällöin pilkahti pilvien raoista, tuntuivat säteet mukavan lämpimiltä. Säteet eivät vain jaksaneet lämmittää ilmaa, ja viileä tunne jatkui myöhemmin iltapäivällä kun taas pistin nenäni ulos. Vanhan viisauden mukaanhan Suomen suvi on lyhyt mutta vähäluminen. Se on vähän vastaavaa kuin sanoisi, että maassa on vain kaksi vuodenaikaa: kylmä kesä ja vielä kylmempi talvi.