Kannattaako rahan lainaamista häpeillä?

Käsi ylös, monellako on kukkarossa luottokortti? Tai moniko on ostanut elektroniikkaa tai muuta hiukan kalliimpia hankintoja osamaksulla? Valtaosalta täysi-ikäisistä suomalaisista löytyy kukkarosta kortteja yksi tai enemmän. Ja todennäköisesti yhtä moni tai useampikin on ostanut jotain osamaksulla. Nämä kaikki on laskettavissa kategoriaan rahan lainaaminen, mitä suinkaan ei tarvitse häpeillä. Se on jopa ihan järkevää hankintojen budjetoimista useammalle kuukaudelle.

Arkiset menot nielevät tulot

Suurin osa suomalaisesta kuukausipalkasta kuluu perusmenoihin eli asumiseen, ruokaan, sähköön ja välttämättömiin perustarpeisiin kuten vaatteisiin, lääkkeisiin, hygieniatuotteisiin jne. Monella näihin arjen menoihin kuluu jopa kaikki tulot. Tilanteessa, jossa sattuu jotain yllättävää tai on tehtävä kuukausimenojen ohi hankintoja, on turvauduttava muihin rahoituslähteisiin, joista yksi esimerkki on rahan lainaaminen. Jos ei ole onnistunut säästämään arjessa, on luonnollista hakea luottoa tarpeellisiin menoihin, joita ei muuten pysty sillä hetkellä rahoittamaan.

Ihan mitä tahansa lainaa ei tietenkään kannata hakea, vaan järkevästi vertaillen löytää itselleen edullisen ja sopivan ratkaisun. Lainarahalla, esimerkiksi kulutusluotolla, on helppo jakaa iso hankinta useammalle kuukaudelle sen sijaan, että käyttäisi ostokseen ison lohkon kuukausituloista, jolloin ehkä jotain muuta tärkeää jäisi maksamatta tai hankkimatta.

Suomalaisten taloutta tukevat monenlaiset lainat

Pitkään on puhuttu suomalaisten kotitalouksien velkaantumisesta ja syytetty tästä pääasiassa pikalainoja, kulutusluottoja ja vakuudettomia lainoja, joita voi hakea suhteellisen helposti netissä. Ja helppo on syyttää rahoituslaitoksia, jotka ovat pikavippiajan myötä saaneet suurimmat ryöpytykset suomalaisten velkataakasta. Menneiden vuosien pikavipit ovat kuitenkin jääneet jo aikaa sitten unholaan ja jäljelle jääneet rahoittajat toimivat erilaisin periaattein kuin vanhan ajan pikavipparit. Vastuullinen rahan lainaaminen on yksi suurista myyntivalteista nykyisillä rahamarkkinoilla, minkä moni kuluttajakin on huomannut.

Tutkimuksen mukaan suomalaisten velanhoidollisiin rasituksiin vaikuttavatkin kaikki lainarahat asuntolainoista vakuudettomiin lainoihin, joilla rahoitetaan kuluttamista. Jopa taloyhtiöiden lainat kuormittavat kotitalouksia, sillä ne tuntuvat vastikkeiden nousuna ja kuukausimenojen tahattomana kasvuna. Rahan lainaaminen ei suinkaan aina edes tarkoita sitä, että lainaajalla ei olisi varaa tai hän eläisi yli varojensa. Kyseessä voi olla fiksu tapa tehdä hankinta ja samalla varmistaa se, että muihinkin hankintoihin jää puskuria. Sanotaan, että pesukone menee rikki ja uusi on ostettava pikaisesti. Uusi pesukone maksaa satoja euroja. Jos ei juuri sillä hetkellä ole käytettävissä olevia säästöjä, on luontevaa ostaa kyseinen arkinen apuväline luotolla. Laskun tullen taloudellinen tilanne voi olla erilainen tai kyseisen hankinnan voi maksaa osissa.

Ovatko lainat eriarvoisia?

Kaikenlainen rahan lainaaminen ei suinkaan ole noloa tai sitä ei koeta häpeälliseksi. Asuntolainojen määriä ja korkoja vertaillaan avoimesti ja ystäväpiirissä saatellaan pallotella parhaita lainatarjouksia. Auton ostamistarkoituksessa rahan lainaaminen ei sekään ole häpeän paikka. Harvassa ovat ne autokuskit, jotka ostavat autonsa käteisellä tai kertamaksulla. Auto- ja asuntolainat ovat normeja, joita ei oikein lainaamisena pidetäkään, sillä ne ovat enemmän tai vähemmän elintärkeitä lainoja nyky-yhteiskunnassa. Miksi muut lainat sitten tuovat häpeää tai niistä ei puhuta ääneen?

Tähän liittynee juuri tuo velaksi elämisen tai tulojen riittämättömyyden häpeä. Ei ansaita tarpeeksi, jotta voidaan hankkia samat asiat, joihin muilla näyttää olevan "varaa". Yhteiskunta mittaa ihmisarvoa kulutustuotteiden määrässä, ja jos ei syystä tai toisesta yllä naapurin tasolle, on se häpeällistä. Se, mikä kuitenkin pitäisi tiedostaa on se, että hyvin todennäköisesti naapurillakin on luottoja ja lainoja hankintojensa taustalla. Mutta koska näistä ei puhuta, jokainen nolostelee turhaan hiljaa itsekseen.

Julkaistu tiistaina 19.2. klo 20:44 avainsanalla talous.

Edellinen
Kevättä kohti
Seuraava
Värikkäät ruudut - osa 1
Evästeiden käyttö

Käytän sivustollani evästeitä tarjotakseni parhaimman mahdollisen lukukokemuksen blogini lukijoille. Jos jatkat sivustoni käyttöä, oletan, että hyväksyt evästeiden käytön sivustollani.

Lisätietoja evästeiden käytöstä