Kävin tänään lounaalla eräässä kahvilassa. Ruoka-annosta lautaselle kauhoessani silmäilin samalla, mitä muuta kuppilassa tarjottiin. Katseeni osui houkuttelevan näköisiin vaaleanpunaisella päällysteellä lakitettuihin berliininmunkkeihin. Muistelin, etten ole aikoihin syönyt munkkeja enkä etenkään Berliinin sellaisia. Viimeisimmästä munkista on ehtinyt vierähtää niin paljon aikaa, että rahayksikkökin on ehtinyt tässä välissä vaihtua markoista euroiksi. Samalla hintatietoisuuteni munkkien hinnoista oli päivittämättä. Yllätyin nimittäin kovasti, kun näin munkin hinnan. Kaksi euroa pulleastakin berliiniläisestä tuntui melko kalliilta hinnalta. Ehkäpä suupieliä pitkin haukatessa pursuava makea ja paksun täyteläinen hillo on hintansa arvoinen makuelämys. En kuitenkaan jäänyt ottamaan asiasta selvää, kun olin ehtinyt lappaa lautasen täyteen päivän lounasta.

Kaksi euroa munkkipahasesta on mummon markoissa siis noin 12 vanhaa markkaa. Tuo hinta jos oli pyydetty ennen euroaikaa eli reilut kuusi vuotta sitten, olisi munkki varmasti jäänyt vannoutuneimmaltakin herkkusuulta kahvilanpitäjän vitriiniin. Silloin munkin hinta taisi olla parin markan tietämillä. Tuon ajan hinnan kun muuttaa euroiksi, alkaa 35 sentin hinta olla lähempänä totuutta. Monet tilastot väittävät kiven kovaa, etteivät keskivertohinnat ole juurikaan muuttuneet euroihin siirtymisen myötä. Kuluttajat vain ovat toista mieltä. Olen yksi niistä onnekkaista, jotka pääsivät aikoinaan kokemaan ihan konkreettisesti, miten markat muuttuivat euroiksi. Tässä kohtaa pitää lukea kirjaimellisesti eli miten markka muuttui euroksi. Monien mielestä kauppiaat vain muuttivat hintalappujen mk-merkinnän €-merkinnäksi.

Väitteessä on totta toinen puoli. Käyn silloin tällöin kirpputoreilla ja kävin myös talvella vuonna 2002, kun eurot olivat vasta tulleet kukkaroihin. Tuolloin monet kirpputorimyyjät olivat (ehkä laiskuuksissaan) muuttaneet markkahinnat vain yksinkertaisesti eurohinnoiksi. Muistan vielä, miten eräskin kirja oli maksanut pari kuukautta aikaisemmin markan, mutta nyt jo yhden euron. Kuudessa vuodessa inflaatio ja ostovoiman muutos ovat tehneet tehtävänsä. Enää ei käy muuntaminen yksioikoisesti vain kuuden kertotaululla. Rahamuseon rahanarvolaskuri kertoo, että euron kurssi on näinä vuosina pudonnut 5,95-kertoimesta jo lähemmäs viiden kerrointa. Nyt siis olisi järkevämpää verrata vanhoja markkahintoja viiden kertotaululla, joka antaa totuudenmukaisemman kuvan entisaikojen hinnoittelusta. Tämäkään tieto ei lohduttanut ja niinpä jäi munkki tälläkin kertaa syömättä.