Jugendsalin kevät

Helsingin sydämessä sijaitsee Jugendsali, joka on kaupungin yleisneuvontapiste. Salin sisäänkäynti on Pohjoisesplanadilla ja tarkalleen ottaen kadun numerossa 19. Kauppojen ja ihmisvilinän keskeltä Jugendsalia ei ole välttämättä helppo äkätä, mutta kaupunkilaiset toki tietävät paikan. Salista vastataan Helsingin kaupunkia ja sen palveluja koskeviin kysymyksiin. Lisäksi siellä on mahdollisuus tutustua kaupunginhallituksen, valtuuston sekä lautakuntien viimeisimpiin esityslistoihin, lainata Helsinki-aiheisia videoita ja noutaa eri virastojen esitteitä sekä Helsinki-info-lehtiä. Neuvonnan lisäksi Jugendsalissa järjestetään vaihtuvia näyttelyitä ja näihin liittyviä tapahtumia, esitelmiä, videoesityksiä sekä konsertteja.

Kevään ohjelmistossa on parhaillaan vanhan Maarianhaminan rakennustaidetta esittelevä näyttely. Tilaisuus on sikäli kiinnostava, että siellä pääsee tutustumaan erään maamme kuuluisimman arkkitehdin tuotantoon. Arkkitehti Lars Sonck (1870-1956) muistetaan Helsingissä hyvin, sillä monet kaupunkimme tunnetut rakennukset, kuten Kallio kirkko ja Eiran sairaala ovat hänen käsialaansa. Suomen ensimmäinen naisrakennusmestari Hilda Hongell (1867-1952) oli luomassa yhdessä Sonckin kanssa Maarianhaminan arkkitehtonista ilmettä 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa. Lars Sonck suunnitteli monet kaupungin julkisista rakennuksista, kuten Maarianhaminan kirkon ja kaupungintalon. Hilda Hongell puolestaan suunnitteli useita taidokkaita puutaloja, jotka vielä tänäänkin antavat leimansa vanhalle Maarianhaminalle.

Turun Mikaelinkirkko

Turun Mikaelinkirkko
Kuva
Matti Mattila

Lars Sonck teki mittavan uran suomalaisessa rakennusarkkitehtuurissa. Turun Mikaelinkirkko oli hänen esikoistyönsä, jolla hän voitti suunnittelukilpailun 1894 ollessaan vasta 23-vuotias polyteekkari. Saksalaista uusgotiikkaa edustava kirkko vihittiin käyttöön 1905. Voimakas nationalismi oli alkanut nostaa päätään Suomessa 1800- ja 1900-luvun taitteessa. Murroksen seurauksena kehittyi arkkitehtuuriin ja taiteisiin kansallisromanttinen suuntaus, joka korosti suomalaista luontoa ja muotoilua. Myös Sonck muiden aikalaistensa kanssa ihastui kansallisromantiikkaan ja halusi muuttaa Mikaelinkirkon piirustuksia, sillä hän ei ollut niihin tyytyväinen. Tuomiokirkkoseurakunta ei kuitenkaan hyväksynyt uusia piirustuksia ja niin Sonck sai tehdä muutoksia ainoastaan kirkon sisätilojen koristeluun. Kirkko onkin erikoinen yhdistelmä ulkokuoren uusgotiikkaa ja sisätilojen orastavaa kansallisromantiikkaa.

Varsinaisen kansallisromanttisen mestariteoksen Sonck sai tehdä lopulta toteuttaessaan Tampereen tuomiokirkon 1907 ja myöhemmin Kallion kirkon 1908, jotka molemmat ovat Sonckin arkkitehtuurille tyypillisiä luonnonkivellä verhoiltuja rakennuksia samoin kuin Helsingin puhelinyhdistyksen talo Korkeavuorenkadulla. Lars Sonck on eittämättä itsenäisen Suomen alkuvuosien yksi tuotteliaimmista arkkitehdeistä. Hänen tuotantonsa on huomattavasti kansallisempaa, ihmisläheisempää ja käytännöllisempää kuin yliarvostettuna pidetyn Alvar Aallon kömpelö laatikkomainen ja suorakaiteen muotoinen arkkitehtuuri.

Julkaistu maanantaina 28.5.2007 klo 17:00 avainsanoilla arkkitehtuuri, historia ja näyttelyt.

Edellinen
Kesäkauden kynnyksellä
Seuraava
Kesää kohti
Evästeiden käyttö

Käytän sivustollani evästeitä tarjotakseni parhaimman mahdollisen lukukokemuksen blogini lukijoille. Jos jatkat sivustoni käyttöä, oletan, että hyväksyt evästeiden käytön sivustollani.

Lisätietoja evästeiden käytöstä