Jäätelön syönti on tänä kesänä jäänyt vähemmälle ennen kaikkea kehnojen kelien takia. Kylmällä ja sateisella säällä ei oikein mielellään ryhdy nautiskelemaan kylmää jäätelöä, vaan pikemminkin jokin kuuma juoma olisi ollut paikoillaan muutamina päivinä. Eilen satoi vettä ajoittain kuin saavista kaataen ainakin Helsingissä, mutta tänään tuo märkä päivä oli enää muisto, sillä koko päivä on ollut kuin paraskin kesäpäivä auringonpaisteineen. Taannoin solmittu kilpailukykysopimus on tuonut yhdelle jos toisellekin muutoksia työelämään. Itse sopimus ja sen johdannaiset ovat kirvoittaneet osin happamiakin keskusteluja eriarvoisuudesta ja sen lisääntymisestä. Työpaikoilla sopimus näkyy ensimmäisenä pidentyneinä työpäivinä. Kuuden minuutin lisäys työpäivään ei tietenkään johda mihinkään. Seurauksena on ollut vain vihaa ja kiukkua, jota enimmäkseen puidaan nyrkki taskussa. Osa työnpaikoista kuittaa työpäivän pidennyksen taukovapaalla. Minulla on ollut mahdollisuus ulkoilla puoli tuntia viikossa, mikä on ehkä parasta, mitä paljon parjattu kilpailukykysopimus on saanut kohdallani aikaan.

Tänään oli vuorossa jälleen pitkä kävelytuokio kauniissa kesäsäässä. Matkalle tuli pituutta noin kaksi ja puoli kilometriä. Heti lounastauon jälkeen ajoittunut paseerauksemme suuntautui läheiseen ostoskeskukseen, josta kävimme ostamassa jälkiruoaksi isot jäätelötuutit kesän kunniaksi. Silmät ehkä söivät enemmän kuin vatsa oikeasti veti, sillä päädyimme ostamaan Ingmanin isot tuutit. Valitsin ison suklaarouhejäätelön, jossa tavaraa oli peräti kolmen desin verran. Jätski oli niin iso, että tunsin oloni kylläiseksi pitkälle iltaan asti. Itse jäätelö kyllä maistui, vaikkakaan se ei täysin suklainen ollutkaan. Tuoteselosteen mukaan vaniljakermajäätelön seassa on suklaanmakuista rouhetta ja päällä niin ikään suklaanmakuista kuorrutetta. Tuo makuisuus kielii mielestäni jostakin keinotekoisesta aineksesta. Kun tarkemmin luin ainesosaluetteloa, paljastui sieltä muutakin puijaukseen viittaavaa. Vaniljakermajäätelössä onkin kermaa vain viidesosa lopun ollessa maitoa eikä vaniljaa ole mainittu lainkaan koko listassa ellei sitä sitten ole aromissa. Kaikkiaan Ingmanin iso tuutti muistutti erehdyttävästi jäätelötuutilta, ja tulipa se koko komeus lopulta syötyä hyvällä ruokahalulla.