Maamme lippulaivayhtiö Nokia on ollut viime ajat otsikoissa. Aihettakin on ollut, sillä yhtiössä on tapahtunut melkoisia muutoksia viime viikkoina. Muutokset kielivät aina jotain, ja Nokian tapauksessa näitä muutoksia on yritetty tulkita monin eri tavoin. Joidenkin mielestä yhtiön johtamiskulttuuri kaipaa suurremonttia. Toisten mielestä taas tuotteet olisivatkin ensisijaisen uudelleenorganisoinnin tarpeessa. Jokaisella lienee oma mielipide jättiyhtiön markkina-asemien parantamiseksi. Yksin toimitusjohtajan vaihtaminen ei välttämättä riitä, ja kuten hallituksen puheenjohtaja Jorma Ollila myönsi Ylen A-plus ohjelmassa 29. syyskuuta, Nokia on mobiililiiketoimintansa alkuvuosien jälkeen pysähtynyt itsetyytyväisyyden tilaan ja takavuosien ketteryys on kangistunut nopeasti muuttuvilla markkinoilla. Eräät kriitikot ovat arvostelleet Nokian suurta tuotemäärää. Erilaisia peruspuhelimia on vuoden jokaiselle viikolle, mutta se varsinainen killerituote puuttuu. Kilpailijoilla, kuten Applella on vain yksi matkapuhelintuote eikä BlackBerrytkään täytä kauppojen hyllyjä Nokian tapaan valtavalla tuotevalikoimallaan. Kriitikoiden mielestä Nokian innovatiivisuus on kadonnut. Uusia matkapuhelinalaa ravistuttavia keksintöjä ei synny ja kilpailijoiden uutuuksiin vastataan huomattavalla viiveellä.

Välittömästi herää kysymys, mihin Nokian tai minkä tahansa muunkin yrityksen innovatiivisuus on kadonnut ja mihin se ylipäätään ajan mittaan katoaa. Yksi selitys löytyy tietysti henkilöstöstä. Henkilökunnassa on usein yksilöitä, joilla on hyviä ideoita, joista jalostettuna saadaan myyntikelpoisia tuotteita. Seuraava kysymys onkin, miten henkilökunnan voimavarat saadaan yhtiön käyttöön. Yhdysvaltalaisella Inventionland-keksintötehtaalla saattaa olla yksi ratkaisu kekseliäisyyden ruokkimiseksi. Inventionland on Pennsylvanian osavaltiossa, Pittsburghin kaupungin laidalla sijaitseva 6 500 neliön laajuinen ihmemaa, joka on suunniteltu varta vasten mielikuvituksen lennättämiseen ja luovien ajatusten synnyttämiseen. Tehtaan inspiroivassa ympäristössä syntyy pari tuhatta uutta keksintöä joka vuosi. Inventionlandissä on 16 teemaa, kuten haaksirikkoutunut merirosvolaiva, keinotekoinen luola ja kokonainen linna torneineen ja laskusiltoineen. Jännittävällä ja kiehtovalla ympäristöllä on varmasti oma osuutensa innovaatioiden syntymiseen.

Katsoessani suomalaisia työpisteitä en yhtään ihmettele kotimaisen työn flegmaattisuutta ja alhaista tuottavuutta. Valkoiset ja mitäänsanomattomat seinät, kolkot kalusteet ja samasta muotista valetut työpisteet eivät yksinkertaisesti houkuttele esille työntekijöiden mielikuvitusta. Kliiniset toimistot suorastaan hylkivät inspiroivan ympäristön ja tukahduttavat jokaisessa työntekijässä piilevät kekseliäät kyvyt. Ripaus rohkeutta toimistojen sisustuksessa saa jo ihmeitä aikaan. Työpaikalle on mukava tulla ja värikäs ympäristö tarjoaa virikkeitä muuhunkin kuin rutiinien läpiviemiseen. Uskon, että maamme nousisi maailman innovaatiokeskukseksi, jos tailorismista periytyvä työkulttuurimme ei olisi yhä peräisin sadan vuoden takaa. Työympäristön muuttaminen miellyttävämmäksi on lopulta pieni sijoitus työnantajalta, mutta muutoksen tulokset voivat olla suuria ja hyödyttää niin yritystä kuin työntekijääkin. Yritysten huippuunsa viety kustannustehokkuus kuitenkin lienee yksi iso este rohkeille sisustusajatuksille, ja Suomi jäänee edelleenkin teollisuusmaiden innovatiivisuudessa peränpitäjäksi.