Uusi Kielikello-lehti (3/2010) uutisoi iloisesta kieliuutisesta. Itäkeskuksen lukiossa on tartuttu suomen kieleen hiljattain pesiytyneeseen omata-verbiin. Osa koulun oppilaista ja henkilökunnasta on allekirjoittanut vetoomuksen, jonka tavoitteena on estää omata-verbin hyväksyminen suomen yleiskieleen. Monet puhekielemme ilmiöt ovat peräisin vieraskielisistä ilmaisuista, joissa käytetään esimerkiksi paljon apuverbejä. Omata-sana lienee ilmestynyt kieleemme ruotsin ja englannin kielestä, jossa vastaaviin ilmaisuihin käytetään ha- ja have-verbejä. Esimerkkinä vetoomuksen allekirjoittajat esittävät lauseen "Minä omaan hyvän itsetunnon", joka pitäisi ilmaista yksinkertaisesti suomeksi "Minulla on hyvä itsetunto."

Suomen puhekielessä kuulee valitettavan usein vieraista kielistä sananmukaisesti käännettyjä ilmaisuja. Eräs tällainen outo lause on "Kokous päätettiin puheenjohtajan toimesta." Olen kuullut ja lukenut lukemattomia tämänkaltaisia lauseita, ja joka kerta ne kuulostavat hirveiltä. Tämäkin lause kuuluisi sanoa suomeksi "Puheenjohtaja päätti kokouksen." Toimesta-sana on yksi yleisimmistä kieleemme kuulumattomista sanoista samaan tapaan kuin omata-verbikin. Se viittaa jälleen esimerkiksi englannin kielen agenttirakenteeseen, jossa käytetään passiivia, kun tekemisen suorittajaa ei tunneta tai kun kiinnostus kohdistuu enemmän toiminnan kohteeseen kuin toiminnan suorittajaan.

Kielikellon uusin numero on täynnä ajankohtaisia suomen kieleen liittyviä artikkeleja. Pääkirjoituksessa pohditaan englannin kielen voimakasta asemaa erityisesti liike-elämässä. Lehti väittää lisäksi, että kieli- ja viestintätaidot korostuvat työelämässä. Joskus minusta tuntuu, että tämä on toiveajattelua. Joissakin yrityksissä ei kiinnitetä mitään huomiota oikeinkirjoitukseen eikä suomalaisten yritysten niin paljon rakastamissa soveltuvuustesteissäkään ole edes kirjoituskoetta, josta näkisi työnhakijan äidinkielen taidon. Toisaalta pelkäänpä, ettei rekrytoiva yritys aina pystyisi arvioimaan, milloin teksti on kieliopillisesti oikein kirjoitettua, sillä arvioijan omat taidot saattavat olla yhtä lailla retuperällä kuin hakijankin. Virheitä syntyy aina, mutta kaikkein karkeimmat kielioppivirheet, kuten yhdyssanavirheet, tulisi kyetä välttämään. Viimeksi eilen näin eräässä ovessa kyltin, jossa luki "toimisto tarvike varasto" kaikki sanat erikseen kirjoitettuina. Mainittakoon nyt tässä, että oikein kirjoitettuna kyltissä pitäisi lukea "toimistotarvikevarasto." Syksyn uuteen Kielikelloon kannattaa tutustua ja seurata uusinta uutta kielenhuollon alalla.