Tänään on käynnistynyt Hullut Päivät -ostostapahtuma. Tiedän joitakin henkilöitä, jotka kiertävät kyseisen hullutteluhappeningin kaukaa kun taas toiset ovat odottaneet sitä kuin kuuta nousevaa. Olen itsekin yrittänyt pysytellä kaukana Stockmannista hulluttelupäivien ajan, joskin silloin tällöin piipahdan nopeilla ostoksilla. Päätin käydä ostoksilla töiden jälkeen alkuillasta. Kaupungilla näkyi yllätyksekseni aiempaa vähemmän tunnettuja keltaisia muovikasseja. Muutamia shoppailijoita tuli vastaan keltaisen kassin kanssa, mutta muuten hullut päivät eivät näkyneet katukuvassa normaalia enempää. Taisin löytää selityksen kassien vähyydelle. Niistä veloitettiin nyt kymmenen senttiä kappale, kun ne ennen vanhaa olivat maksuttomia. Sain kerran vähäisille ostoksilleni peräti kaksi kassia. Pitihän yksi kassi olla molempiin käsiin. Näin näkyvyys oli maksimoitu kaikkiin suuntiin. Tällä erää ostin kasan tuttuja tuotteita, joita nyt sai taas alennettuun hintaan. Säästin heti viisi euroa, joten käynti hullun päivän kaupassa kannatti. Mitenkään mielellään hullun päiville en mene, sillä tungos ainakin näin ensimmäisenä kauppapäivänä oli valtava. Jalka ei tuntunut jakaantuneen, kun edessä laahusti lukematon määrä asiakkaita. Kassajonot olivat kaameat. Onneksi ruokakaupassa oli käytössä pikakassat, jotka vetivät kohtuullisen nopeasti. Pääsin käytännössä heti kassalle, kun tulin jonoon odottelemaan. Siinä vieressä kummallinen vanhempi rouvasnainen piti kovaa meteliä, kun joku oli kiilannut hänen eteensä kassajonossa. Sellaista se on tällaisina hulinapäivinä. Kannattaa pitää puolensa. Kiukuttelu ei tietenkään auttanut. Jono eteni tasaiseen tahtiin, mutta äksy rouva se jäi paikoilleen huutelemaan. Saapa nyt nähdä, josko viitsin vielä kerran käydä Hullut Päivät -kaupoilla tänä syksynä. Halvat hinnat ja hyvät säästöt tosin houkuttelevat, joten kuka tietää, vaikka tässä lähipäivinä vielä piipahdan paikalle.