Mainitsin eilisessä joulun lähestymisestä kertovassa jutussani H-hetken. Ilmaisu on melko tavallinen ja sitä kuulee yleisesti keskusteluissa. H-hetkellä tarkoitetaan alkamishetkeä. Hetkeä pidetään tärkeänä tai kriittisenä ja usein myös ratkaisevana (Kielitoimiston sanakirja, 2007). Tuolloin käynnistyy jokin hyvin tärkeä asia tai H-hetkeen mennessä pitää jotain tapahtua. Termi on peräisin sotilaspiireistä, missä sillä tarkoitetaan hyökkäyksessä tulen ja liikkeen tahdittamiseen määrättyä hetkeä, jolloin iskuporras aloittaa tunkeutumisen vihollisen ryhmitykseen. Termi on alun perin englanninkielinen, jossa se esiintyy muodossa H-hour. Termissä oleva H-kirjain tulee englannin kielen sanasta hour, joka suomennettuna on tunti. Tunti-sanaa on ilmeisesti käytetty vain vahvistamaan ja korostamaan tunnin tai hetken merkitystä.

Samaan sarjaan kuuluu termi D-day. Tämä puolestaan tarkoittaa päivää, jolloin operaation on tarkoitus alkaa, olipa sitten kyseessä sotilasoperaatio tai jokin muu tärkeä operaatio. Termissä oleva D-kirjain juontaa juurensa jälleen kerran englannin kielestä, jossa D on lyhenne sanasta day (päivä). Myös D-day ilmaisulla halutaan korostaa sitä tiettyä tapahtumapäivää. Termejä ryhdyttiin ensi kerran käyttämään sotilassanastossa ensimmäisen maailmansodan aikana. Sanontojen käytöstä löytyy jopa evidenssi 7. syyskuuta 1918 päivätystä käskystä numero 9, jossa todetaan joukkojen hyökkäävän: "...at H hour on D day..." Tunnetuin D-day lienee Normandian maihinnousu kesäkuun kuudentena 1944, jolloin länsiliittoutuma nousi maihin Ranskan Normandiassa liittyäkseen toiseen maailmansotaan.

Sittemmin ilmaisut ovat jääneet elämään kansan ja kansojen arkipäiväiseen puhekieleen. Harva kuitenkaan tietää termien alkuperää, vaikka kirjainlyhenteestä se on melko helppo arvata. Suomen kieleen H-hour sopii suomennettuna. H-kirjain sointuu hyvin hetki-sanan kanssa, koska se alkaa samalla konsonantilla. D-day kuulostaa hyvältä englanniksi lausuttuna eli suurin piirtein [di: dei]. Termille ei ole hyvää suomennosta ja niinpä sitä käytetäänkin yleensä alkuperäisessä muodossaan.