Puhelimet yleistyivät suomalaisissa kotitalouksissa viimeistään 1970-luvulle tultaessa. Tuolloin ei vielä puhuttu lankapuhelimista, vaan keskustelu kävi puhelinkeskusten automatisoinnin ympärillä. Termi "lankapuhelin" yleistyi vasta matkapuhelinten aikakaudella eli noin 10-15 vuotta sitten. Itse asiassa kännyköiden aikakausi on vielä varsin lyhyt, mutta jo nyt ne ovat muuttaneet elämäämme oleellisesti. Paljon ennen kännyköitä oli myös taskulaskimia ja ennen kännyköiden valtakautta perinteiset valintalevyllä varustetut puhelimetkin ehtivät muuttua näppäinpuhelimiksi.

Yhteistä näillä laitteilla oli numerojen valinta näppäimillä. Tätä ennen puhelinnumero valittiin kiertämällä pyöreää valintalevyä. Vaikka molemmissa kapineissa on kaikki kymmenjärjestelmämme tuntemat numerot nollasta yhdeksään, ei näiden kojeiden näppäimistöt ole kuitenkaan samanlaisia. Yllättävää on, että laskukoneen numeronäppäimet ovat päinvastaisessa järjestyksessä kuin kännykän. Laskukoneiden painikkeiden numerointi alkaa vasemmasta alakulmasta ja nousee sieltä ylöspäin. Puhelinten painikkeet on taas numeroitu alkamaan vasemmasta yläkulmasta, josta ne tutun lukusuunnan mukaisesti kasvavat alaspäin mentäessä.

Olen pannut tämän erikoisuuden merkille jo vuosia sitten, mutta vasta nyt kirjoitan asiasta oikein mustaa valkoiselle. Muutaman kerran olen asiaa hämmästellyt jonkun ystäväni kanssa, mutta tuolloinkin selitykset ovat olleet enemmänkin taivastelua kuin rationaalisen vastauksen etsimistä. Laitteiden käyttäjille näppäimistöjen epäjohdonmukaisuus on niin arkipäiväinen ilmiö, ettei se tuota ongelmia itse laitteiden käyttämisessä. Meistä varmaankin jokainen osaa välittömästi orientoitua käyttämään puhelimen numeronäppäimiä tarkoitetulla tavalla ja vastaavasti laskinten käänteinen sormio ei tuota ongelmia. Loogisin vaihtoehto näille kahdelle lienee puhelimista tuttu näppäimistö, sillä siinä numerot esiintyvät länsimaisittain tutussa lukusuunnassa eli vasemmalta oikealle ja ylhäältä alas.