COBOL-rap

Ystäväni Eero Salkala on todellinen tietojenkäsittelytieteen guru. Hän on niitä harvoja huippuammattilaisia maassamme, joita mielelläni kutsun mestareiksi. Eero on myös uskomattoman aktiivinen. Hänellä tuntuu olevan monta rautaa tulessa ja harrastuksetkin hän on vienyt aivan uusiin sfääreihin. Kun ensimmäisen kerran kuulin Eeron lausuvan kirjoittamansa COBOL-rapin, jäi suuni sananmukaisesti auki. En ollut oikein uskoa korviani. Hän oli opetellut ulkoa pitkän runon, jonka hän myös esitti innostuneesti ja oikealla rap-artistin otteella. Teksti on erinomainen. Parhaiten sen sanoma uppoaa COBOL-ohjelmoijiin, mutta on siinä hauskojakin kohtia.

COBOL-rap sai ensiesityksensä keväällä 2006. Se pohjautuu Jacky-lauluun, jonka on kirjoittanut Jacques Brel. Eero on mukaillut tekstin Liisa Ryömän suomennoksesta, ja sain Eerolta itseltään luvan runon julkaisuun blogissani.

COBOL-RAP

Jos arkkitehdiks’ lankeisin
mä toimistoihin ankeisiin
pistäisin nörtit nyyhkimään.
Patterneista puhuen
äänellä vuohen kiimaisen
hoitaisin mä hommat pyyhkimään.
Kun java-koodin tikistää
on homma toki hikistä,
vaan jos se hyvin kannattaa,
vähemmän ylenannattaa.
Mä konsepteja niille myisin,
vastaväitteet hyväksyisin,
sähköpostit sietäisin
ja koko ajan tietäisin:
kun aamun tullen nurkistaan
nuo myyjät kurjat kurkistaa,
mä niille itken aikaa, jolloin oli COBOL.
Jospa vain hetkisen
hetken aivan lyhkäisen
saisin taas koodata:
"MOVE", "GO TO", "COMPUTE",

Jos sattumalta päätyisin
mä johtajaksi konserniin,
ja saisin parhaan businesarean.
En enää itse koodais’, vaan
panisin toiset koodaamaan.
Hallitsisin homman hankalan.
Ei säännöt minuun ylettyis’,
kun projekteja myisin
ja kaikkialla häärisin
ja tuohta käärisin.
Seteleitä selaisin,
kun ’soppareilla’ pelaisin
niin kuin kala vedessä
vaan joka yö ois’ edessä
se yksinäisyys huumeinen,
kun jälkeen päivän kuumeisen
taas kerran itken aikaa, jolloin oli COBOL.
Jospa vain hetkisen
hetken aivan lyhkäisen
saisin taas koodata:
"MOVE", "GO TO", "COMPUTE",
"PERFORM", "SUBTRACT" 

Jos ihmeekseni kävis’ niin
mä etten pääsis’ helvettiin,
vaan veisi siipiniekka nainen.
Mä rämpyttäisin luuttua
ja yrittäisin muuttua
unohtaen java-koodauksen.
Ja vaikka oisin väkevä
mä Herra Kaikkinäkevä,
en ketään sen käyttöön kehottais’
ja parta kasvaa rehottais’.
Jos oikeutta jakaisin
ja päättäisin myös säästä,
silti tahtoisin mä päästä
joka ilta maahan takaisin,
kun taivaan iltaan siniseen
tuo enkelkuoro inisee
taas laulun ajasta, jolloin oli COBOL.
Jospa vain hetkisen
hetken aivan lyhkäisen
saisin taas koodata:
"MOVE", "GO TO", "COMPUTE",
"PERFORM", "SUBTRACT" 
..."PICTURE",
..."OCCURS",
..."REDEFINES".

Eero Salkala

Julkaistu lauantaina 16.2.2008 klo 17:00 avainsanalla runot.

Edellinen
Perjantaipulma 7/2008
Seuraava
Tietokoneanimaation lyhyt historia