Nelipyöräinen ihmeauto Chitty Chitty Bang Bang ilmestyi eräänä aurinkoisena päivänä Caractacus Potts -nimisen keksijäneron autotallista. Mutta paljon ennen kuin Caractacus keksi auton, yhtä kekseliään mielikuvituksen piti ensin luoda Caractacus. Ja kuka sen voisikaan parhaiten keksiä kuin maailmankuulu kirjailija Ian Fleming, joka piti nopeista autoista ja jännittävistä vempeleistä. James Bond oli jo tullut kuuluisaksi ja kuten Bond-romaanit, Chitty Chitty Bang Bang pullotti juonikkaita ja nerokkaita keksintöjä sekä tietysti ihmeellisen auton.
Fleming sai sydänkohtauksen vuonna 1961. Toipuessaan eräässä lontoolaisessa klinikassa hän muisti tarinan, jota hänellä oli tapana kertoa pojalleen. Tarina oli kertomus oudosta mutta ainutlaatuisesta autosta, joka kerran hallitsi Englannin rallikisoja. Fleming nimesi auton äänestä, joka syntyi autoa käynnistettäessä. Moottori hyrisi kuin "Chitty Chitty" ja pakoputki pamautti aika ajoin "Bang Bang"! Autosta tuli maaginen menopeli. Se kykeni lentämään kuin lentokone ja kellumaan kuin vene. Fleming kirjoitti nämä muistelmat paperille ja loi näin Caractacus Pottsin ja hänen maagisen autonsa ihmeelliset seikkailut.
Tuottaja Albert Broccolin vaimo Dana osti miehelleen eräänä kohtalokkaana päivänä lahjan Lontoon Sothebyn huutokaupasta. Se oli hopeinen malli kuuluisasta englantilaisesta Chitty Chitty Bang Bang -kilpa-autosta. Pian tämän jälkeen Broccoli sai kuulla ihmeellisen kertomuksen, jonka hänen ystävänsä Ian Fleming oli kirjoittanut. Tämä lahja lopulta inspiroi Broccolin tuottamaan tarinan elokuvakankaalle musikaaliksi filmattuna.
Erilainen Bond
Ennen Chitty Chitty Bang Bang -elokuvaa Broccoli oli tuottanut jo useita Flemingin James Bond -kirjoja hittielokuviksi. James Bond -yhteys ei päättynyt tähän. Broccoli halusi osaavan elokuvantekijöiden ammattilaisten joukon tuomaan uuden musikaalinsa eloon, joten hän palkkasi joukon tuntemiaan henkilöitä, jotka olivat jo työskennelleet Bond-elokuvien parissa. Käsikirjoittaja Roald Dahl (1916-1990) tuntui itsestään selvältä valinnalta. Hän ei ollut pelkästään käsikirjoittanut menestyksekästä Elät vain kahdesti Bond-trilleriä, vaan oli luonut sellaisia rakastettuja lastenteoksia kuten Jali ja suklaatehdas sekä James ja jättipersikka.
Broccoli kutsui myös Ken Adamin tuotantotiimiinsä. Adamin idearikas ja luova työ Bond-elokuvissa oli tuonut hänelle kansainvälistä tunnustusta. Adam sanoi: "Chitty Chitty Bang Bang -auton suunnittelu kaikkine yksityiskohtineen oli yhtä jännittävää ja haasteellista kuin Bond-elokuvissa, mutta eri tavalla." Chitty Chitty Bang Bang -elokuvassa vierailee myös kaksi Bond-elokuvien veteraania. Saksalainen näyttelijä Gert Fröbe (1913-1988), joka näytteli pääroistoa elokuvassa Kultasormi, esiintyy jälleen kerran pahan lähettiläänä paroni Bomburstina. Niin ikään Bond-elokuvista tuttu "Q" eli Desmond Llewelyn (1914-1999) näyttelee Cogginsin lyhyen roolin elokuvan alussa.
Chittyn esikuva
Kreivi Louis Zborowski oli rikas englantilainen urheilumies, joka 1920-luvun unelmoi kilpa-autosta, jossa olisi lentokoneen moottori. Hän rakensikin laitteen, joka käytti sodanaikaisen lentokoneen moottoria, tarkalleen ottaen kuusisylinteristä Maybach aero -moottoria, jollaisia saksalaiset käyttivät zeppeliineissään. Auto saavutti yli 160 kilometrin tuntinopeuden ja siinä oli pidennetty yli kaksi tonnia painava harmaa teräsrunko. Kaikkiaan kreivi rakennutti kolme Chittyä, jotka kaikki menestyivät hyvin amatöörikisoissa. Kreivi käytti autojaan myös pitkillä matkoilla, jotka ulottuivat aina Pohjois-Afrikkaan asti. Kreivi Zborowski ei koskaan nähnyt luomuksiaan elokuva-autoina, sillä hän kuoli rallionnettomuudessa vuonna 1924.
Ken Adams suunnitteli elokuvan Chittyn Flemingin ohjeiden mukaan muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Varsinaisen auton valmisti Ford-autotehtaan kilpa-autoihin erikoistunut insinööri Allan Mann. Mann ja hänen tiiminsä rakensivat autoa seitsemän kuukautta. Auton mitat olivat:
- Pituus: 5 metriä 36 senttiä
- Korkeus: 1 metri 90 senttiä
- Leveys: 1 metri 75 senttiä
- Konepellin pituus: 1 metri 62 senttiä
- Moottori: Ford V6
- Paino: 2 tonnia
- Nopeus: 160 km/h
- Polttoaineen kulutus: 17,5 l / 100 km
- Renkaat: Goodyear 36x5
Auton runko valmistettiin punaisesta ja valkoisesta setristä, joka viimeisteltiin alumiinilla, messingillä ja kuparilla. Elokuvaa varten rakennettiin seitsemän Chittyä, yksi loppuun ajettu, yksi kunnostettu, yksi lentokohtauksiin, yksi kelluntakohtauksiin ja kolme muihin eri kohtauksiin. Yksi elokuvaan valmistettu Chitty on selviytynyt näihin päiviin asti, ja sen omistaa eräs entinen sirkuksen klovni. Auto on edelleen esillä eri tapahtumissa ja sillä on sama elokuvassa nähty rekisterikilpi (GEN11). Auto on yhä täysin ajokunnossa ja rekisteröity moottoriajoneuvo Isossa-Britanniassa.
Kuvauspaikat
Elokuvan perhe Potts asuu ihanassa vanhassa tyylimyllyssä. Elokuvassa näkyvä tuulimylly on yhä tänään pystyssä ja yksityisessä omistuksessa pienessä Turvillen kylässä Englannissa. Kun tuottaja Ken Adam löysi tuulimyllyn, se ei ollut toiminut sitten ensimmäisen maailmansodan eli tuolloin noin 50 vuoteen. Adam korjasi myllyn, joka alkoi jälleen pyöriä. Kun elokuva oli julkaistu, Turvillen asukkaat huomasivat, että myllyn lavat pyörivät päivin öin tuulesta riippumatta. Tämä oli elokuvataikaa parhaimmillaan!
Paroni Bomburst lensi linnaansa aidolla zeppeliinillä. Elokuvaa varten tosin tarvittiin englantilaisten viranomaisten erikoislupa, sillä kukaan ei ollut anonut zeppeliinille lentolupaa 35 vuoteen. Viranomaiset joutuivat tekemään erikoistarkastuksen, ennen kuin 28-vuotias konsultoiva insinööri Malcolm Brighton sai lentoluvan. Tuottajat olivat myös onnekkaita saatuaan riittävästi palamatonta heliumia pitääkseen 40 metriä pitkän lentoaluksen ilmassa, sillä se putosi maahan tuotannon aikana.
Muita yksityiskohtia
Monet lavasteet oli rakennettu varta vasten tätä elokuvaa varten. Henkeäsalpaavat kohtaukset paroni Bomburstin linnasta Vulgariassa kuvattiin mielipuolikuninkaan Ludvig II:n kuuluisan Neuschwanstein-linnan ympärillä. Oikea linna sijaitsee Alppien juurella Baijerin ja Itävällan rajalla. Eräät paikalliset baijerilaisen Rothenbergin kaupungin asukkaat avustivat kuvauksissa. Vanhemmista kaupunkilaisista tuli Vulgarian asukkaita ja paikallisen yliopiston ratsastuskerhoista tuli Vulgarian sotilaita. Musikaalinen laulunumero "Toot Sweets" kuvattiin suuressa karamellitehtaassa. Kohtauksessa oli 38 tanssijaa, 40 laulajaa, 85 muusikkoa sekä 100 koiraa. Kohtauksen kuvaaminen kesti kolme viikkoa.