Älykännykät ovat tuoneet pienet ja monitoimiset näytöt arkipäiväämme. Puhelinten näytöt ovat tosin kasvaneet vuosi vuodelta muutamasta tuumasta noin neljään. Tabletit ovat kasvattaneet näyttöjen kokoa tästä vielä entisestään aina kymmenen tuuman tietämille. Kehityksen voi nähdä myös toisesta suunnasta. Kuvaputkimonitorin yleinen koko 1980-luvulla oli 14 tuumaa, joten tablettien näytönkokojen muutosta voisi kuvata myös pienentymisenä. Kutistuneet näytöt ovat haastaneet käyttöliittymäsuunnittelijat, sillä kuvapinta-alaa ei ole enää käytettävissä samaa määrää kuin parikymmentuumaisissa pöytätietokoneiden näytöissä. Toisen haasteen suunnittelijoille on tuonut kosketusnäyttö, joka on uusi käyttöliittymäelementti hiiren ja näppäimistön korvaajana. Näppäimistö on älypuhelimissa tyypillisesti osa näyttöä, ja monilla sivustoilla on uudenlaisia toimintoja sekä käyttöliittymäelementtejä erityisesti kosketusnäyttöjä varten.
Verkkosivuilla on yleensä päävalikko eli navigaatio jossakin sivun ylälaidassa näkyvässä paikassa. Isoilla näytöillä ei ole luonnollisestikaan mikään ongelma varata sivulta tilaa valikolle, mutta kännyköiden pienillä näytöillä valikko vie usein turhan paljon tilaa ja niinpä se nykyään kutistetaan näkymättömiin ja korvataan oikeaan yläkulmaan ilmestyvällä painikkeella. Valikkopainikkeen tunnistaa neliönmuotoisesta ulkoasustaan, jossa on kolme vaakasuuntaista viivaa (kuva 1). Painikkeen yleismaailmallinen sijainti vaihtelee. Toisilla painike on vasemmassa ja toisilla oikeassa yläkulmassa. Enimmäkseen painiketta taitaa nähdä oikeassa kulmassa, jossa myös Googlen suosittu Chrome-selain pitää sitä.
Burgeri ja navicon
Maagisesta kulmapainikkeesta kuulee käytettävän erilaisia nimityksiä. Suomen kielessä painonapille syntyy helposti pitkiä ja vaikeaselkoisia kuvauksia, kuten kolmen viivan painike, kulmanappi, valikkopainike jne. Olen silloin tällöin yrittänyt löytää tälle toimintopainikkeelle jonkin ytimekkään ja kuvaavan nimen siinä kuitenkaan kovin hyvin onnistuen. Jotkut englanninkieliset lähteet käyttävät painikkeesta nimitystä navicon, joka on muodostettu yhdistämällä kaksi englannin sanaa: navigation ja icon. Kuvakkeella on kyllä oikea nimikin: list icon eli suomennettuna esimerkiksi listakuvake tai listauskuvake tai listaikoni.
Eräässä käyttöliittymän suunnittelua käsittelevässä blogissa mainittiin kuitenkin mielenkiintoinen uudissana burgeri. Lukiessani artikkelia assosioin välittömästi nuo kolme viivaa pelkistetyksi hampurilaiseksi ja hyökkäsin hakukoneelle etsimään lisää viitteitä sanan käytöstä tässä merkityksessä. Netistä löytyikin nopeasti jonnin verran blogikirjoituksia aiheesta ja jopa jonkin sorttinen käytettävyystestikin tämän sandwichin eli kerrosvoileiväksikin kutsutun painikkeen soveltuvuudesta käyttöliittymissä. Burgeri on ainakin kuvaava nimitys painikkeelle, mutta eri asia on, ymmärtävätkö käyttäjät, mitä burgeri käyttöliittymäkontekstissa tarkoittaa. James Foster toteaa testin lopussa, että käyttäjät painoivat reunustettua MENU-tekstillä varustettua painiketta huomattavasti enemmän kuin hampurilaista muistuttavaa kuvaketta. Ajan mittaan saamme nähdä, minkälaisen nimityksen painike lopulta saa ja onko koko painiketta kohta enää edes olemassakaan.