Brittien rahat - osa 1

Ison-Britannian vanhaan rahajärjestelmään törmää tuon tuostakin. Punnat, pennit ja šillingit ovat tuttuja kirjallisuudesta, mediasta ja televisiosta, mutta silloin tällöin rahoista puhuttaessa ja erityisesti entisaikojen kuvauksissa pulpahtaa esille myös muita suureita, kuten guineat, floriinit ja kruunut. Brittien rahajärjestelmä onkin ollut melko kirjava aina helmikuun puoliväliin vuoteen 1971 asti. Tuolloin saarivaltiossa toteutettiin rahajärjestelmän desimalisointi, jolloin monenkirjavat murto-osat ja muut kummalliset yksiköt vaihtuivat nykyiseen sadasta pennistä koostuvaan puntaan. Uudistuksesta ei ole kulunut kuin vasta nelisenkymmentä vuotta ja vanhan järjestelmän rahat ovat yhä melko tuoreessa muistissa. Satuin eräänä päivänä katsomaan vanhaa videota, jossa roolihenkilö mainitsi hyvin tuohtuneena guinea-rahayksikön, ja hän antoi ymmärtää tulleensa loukatuksi mitä ilmeisimmin pienestä rahamäärästä. Koska en oikein osannut hahmottaa, miten suuresta tai pienestä summasta lopulta oli kyse, aloin hieman selvitellä näitä brittien vanhoja rahoja, jotta saisin edes jonkinlaisen suhteellisuuden käsityksen tapahtuneesta.

Punta

Viiden punnan kolikko

Brittien rahajärjestelmä on perustunut 15.2.1971 lukien desimaalijärjestelmään ja sen perusyksikkö on punta jakautuen sataan penniin. Punnan virallinen nimitys on pound sterling (monikossa pounds sterling), mutta termiä käytetään lähinnä virallisissa yhteyksissä ja toisinaan erottamaan rahayksikkö muista pound-sanayhteyksistä. Sana pound on myös painoyksikkö, joka on suomeksi pauna ja vastaa painoltaan vähän vajaata puolta kilogrammaa (noin 454 grammaa). Penni (englanniksi penny ja monikossa pence tai myös pennies, lyhennetään p) on pienin rahayksikkö, joskin käytössä on nykyään eurosenttien tapaan eriarvoisia kolikoita, kuten 1, 2, 5, 10, 20 ja 50 pennin kolikot.

Punnan nimi pound juontaa juurensa mihinkäs muuhun kuin historiaan. Punta, vai pitäisikö tässä yhteydessä käyttää nimitystä pauna, tarkoitti aikoinaan yhden paunan painoista, erittäin puhdasta hopeaharkkoa, jota kutsuttiin ja kutsutaan yhä sterling-hopeaksi. Sterling-hopea on metalliseos, jossa on 92,5 % hopeaa ja muita metalleja, lähinnä kuparia. Sterling-sanan otaksutaan tulleen vanhasta ranskan kielen pientä tähteä tarkoittavasta esterlin-sanasta, joka sittemmin on siirtynyt vanhaan englannin kieleen stiere-sanaksi tarkoittaen vahvaa, pysyvää, kiinteää. Sanalla on haluttu kuvata taivaalla pysyvästi ja alati kiiltävän hopean tavoin tuikkivaa pientä tähteä. Nykyenglannissa sana on muovautunut tuttuun strong-muotoon.

Punnan yhteydessä käytetään erityistä punnan merkkiä £. Merkki tai oikeammin lyhenne on peräisin latinan kielen vaakaa tarkoittavasta libra-sanasta. Libra oli Rooman vallan aikainen roomalainen peruspainoyksikkö, ja vaaka jos mikä sopii erinomaisesti painoihin liittyviin käsitteisiin. Nykyään liikkeellä on 5, 10, 20, 50 ja 100 punnan arvoisia paperiseteleitä sekä 1 ja 2 punnan kolikoita.

Julkaistu sunnuntaina 30.9.2012 klo 12:53 avainsanoilla historia ja talous.

Edellinen
Elämää suuremmat kysymykset
Seuraava
Brittien rahat - osa 2
Evästeiden käyttö

Käytän sivustollani evästeitä tarjotakseni parhaimman mahdollisen lukukokemuksen blogini lukijoille. Jos jatkat sivustoni käyttöä, oletan, että hyväksyt evästeiden käytön sivustollani.

Lisätietoja evästeiden käytöstä