Hampaiden pesu ei sujunut entiseen tapaan eilen illalla. Prosessista puuttui jotain, joka muutti totun tavan epätavalliseksi kokemukseksi. Hanasta ei tullut vettä. Talossa oli meneillään uudistustöitä ja vedenjakelu oli keskeytetty joksikin aikaa. Keskeytyksestä oli toki ilmoitus ulko-ovessa, joten sitä ei voinut ohittaa kotiin tullessa. Illan mittaan olin unohtanut koko asian, kunnes iltatoimien aikana vasta muistin keskeytyksen vedenjakelussa. Se oli kuitenkin myöhäistä, enkä ollut muistanut varata vettä astiaan edes hampaiden pesun ajaksi. Onneksi olin jättänyt kahvipannuun noin puoli litraa vettä, joten aivan kuivapesuksi ilta ei mennyt.

Olemme tottuneet täällä hyvinvointioloissamme perusasioiden toimivuuteen. Vedenjakelu on yksi näistä päivittäisistä palveluista, joiden toimivuuden katsomme itsestäänselvyydeksi. Vasta kun vettä ei enää tulekaan hanasta, jää osa meistä neuvottomiksi. Takavuosina kuulin muutamaankin otteeseen urbaanilegendan maahanmuuttajista. Jotkut eivät olleet koskaan nähneet vesihanaa ja olivat yllättyneitä, kun hanasta tuli vettä. Näille vedentulo oli niin ihmeellistä, ettei hanaa enää suljettu, koska pelättiin, että vedentulo lakkaa lopullisesti. Jälkeenpäin tällaiset tarinat on helppo leimata ilkeämielisten panetteluksi vailla puolueetonta totuutta, vaikka vanha kansa olisi tästäkin sanonut totta olleen toisen puolen.

Vesipula on arkipäivää eri puolilla maailmaa. Vesivarat ovat usein myös kansainvälisten kiistojen kohteina, ja joku kertoi minulle kerran, että se joka hallitsee vesivaroja, sanelee elämisen ehdot. Vaikka vettä maapallolla näennäisesti riittää ainakin valtamerissä, ei se sellaisenaan kelpaa juotavaksi. Vastaavasti puhtaasta juoma- ja talousvedestä on jatkuvasti pulaa siitäkin huolimatta, että vieressä virtaa joki. Viimeaikaiset uutiset esimerkiksi Unkarista osoittavat, että teollisuustuotannossa syntyvät onnettomuudet voivat pilata hetkessä suunnattoman suuren alueen ei pelkästään maaperää vaan myös vesistöjä. Tämän vuoden Blog Action Day 2010 haluaakin muistuttaa, että miljardi ihmistä maailmassa elää jatkuvasti ilman puhdasta vettä. Afrikkalaiset naiset kävelevät yhteensä 40 miljardia tuntia vuosittain kantaen 18 kilon kantamuksia hankkiakseen pelkästään vettä, joka silti ei kelpaa juotavaksi. Joka viikko lähes 38 000 alle viisivuotiasta lasta kuolee juotuaan likaista vettä ja elettyään epähygieenisissä oloissa. Listaa veden ongelmista voi jatkaa varmaankin loputtomiin. Saammekin olla kiitollisia täällä Pohjolan hyvinvointivaltioissa, joissa joissa virtaa kirkasta vettä ja vesihuolto toimii.