Varoituksia kansalle

Sosiaali- ja terveysministeriö on suunnittelemassa varoitusmerkintöjä alkoholijuomiin. Suunnitelmaan voi suhtautua kahdella tavalla. Toisaalta ymmärrän panimoteollisuuden huolen uusista kustannuksista, mutta ymmärrän myös alkoholin aiheuttamat kansanterveydelliset ongelmat. Teollisuuden kanta uusiin varoitusmerkintöihin on kysymättäkin kielteinen. Kaikenlainen negatiivinen mainonta luonnollisesti vähentää tuotteiden menekkiä ja tässä tapauksessa lisää myös kustannuksia. Varoitusmerkkien lisääminen juomapakkauksiin edellyttää muutoksia tuotantoprosessissa, mikä puolestaan lisää kustannuksia. Aivan ilmaisia eivät ole merkinnätkään toteutettiinpa ne millä tahansa tavalla.

Alkoholin käyttö tuntuu lisääntyneen viime vuosina. Syitä on yritetty etsiä milloin juomatavoista, milloin veropolitiikasta. Selvää lienee, että taannoinen alkoholiveron laskeminen on lisännyt kulutusta ja sitä myötä myös päihdeongelmia. Ehkä vielä suurempi syy alkoholin runsaaseen käyttöön juuri Suomessa löytyy ennemminkin tapakulttuurista kuin veropoliittisista päätöksistä. Alkoholi kuuluu suomalaiseen elämään ja siihen tehdään tuttavuutta usein vieläpä hyvin nuorena. Ellei nuori itse kännää niin ainakin roolikuvia saa helposti niin kotipuolesta vanhemmilta kuin mediastakin, kuten televisiosta.

Usein kuulee sanottavan, ettei voi pitää hauskaa ilman alkoholia. Näin sanoo vain sellainen henkilö, jolla ei riitä mielikuvitusta omasta takaa vaan se on hankittava pullon hengeltä. Juopottelu on hyväksyttävää ja hyväksytyksi sen tekee monet rooliesimerkit. Näitä esimerkkejä sitten saa helposti huonossa seurassa sekä suomalaista ääliömäisyyttä kuvaavista elokuvista ja televisio-ohjelmista. Monissa kotimaisissa elokuvissa alkoholi näyttelee pääosaa. Ympäripäissään toikkaroivalle ihmiselle nauretaan ja hetken kuluttua ollaan itse elämän näyttämöllä osoittamassa ystävilleen, miten pidetään hauskaa.

Varoitusmerkinnöistä tuskin on haittaakaan. Epäilen kuitenkin niiden tehoa, sillä kuppi kaadetaan kaikista varoituksista huolimatta. Tämä on jo todettu tupakan varoitusmerkkien tehosta. Tupakointi ei ole vähentynyt. Varoitukset kantautuvat kuuroille korville. Kovat otteetkaan, kuten tupakointikiellot, eivät tunnut auttavan. Nautintoaineiden kulutus jatkuu, vain paikka vaihtuu. Varoitusmerkkejä tehokkaampaa on kunnollisten roolimallien luonti ja viisaampien elämäntapojen esittely. Tähän tehtävään voisi hyvinkin valjastaa television, joka nyt suoltaa joutavanpäivästä hömppäviihdettä kellon ympäri. Alkoholin varoitusmerkinnät tulevat, jos ovat tullakseen. Vain aika näyttää, minkälainen on niiden teho.

Julkaistu sunnuntaina 27.8.2006 klo 12:31.

Edellinen
Korttimaksamisen vaikeus - osa 2
Seuraava
Kamerakauppa