Sain joulun alla Veikkaukselta mukavan VIP-asiakkaan joululahjan. Sähköpostiin putkahti latauskoodi, jolla sain katsoa yhden kotimaisen elokuvan Makuunin leffapalvelussa. Valittavissa oli joko Varasto tai Tie pohjoiseen -elokuva, ja katseluaikaa oli tammikuun loppuun asti. Koodi lojui postilaatikossa käyttämättömänä, kunnes vihdoin päivää ennen umpeutumistaan sain vähän aikaa filkan katseluun. Ensin ajattelin katsoa leffan tabletilta mukavasti sängyssä rötköttäen. Tabletin Android-käyttöjärjestelmä oli melko uutta versiota, mutta ei kuitenkaan tukenut Makuunin Flash-pohjaista videostreamia. Vaihdoin kannettavaan koneeseen, jossa pyöri Ubuntu-käyttis. Elokuva ei lähtenyt pyörimään tässäkään koneessa ja olin jo tuhlannut leffaillasta tunnin turhiin testailuihin. Latauskoodin oli jo käyttänyt, joten elokuvan katseluun oli aikaa enää vuorokausi. Otin lusikan niin sanotusti kauniiseen käteen ja aloin katsella valitsemaani Varasto-filmiä pöytäkoneelta, jossa noin puolentoista tunnin mittainen elokuva ehti mennä eteenpäin puolen tunnin ajan, kunnes videovirta hyytyi. Käynnistin elokuvan uudestaan ja siirsin katselukohtaa eteenpäin. Sain näin katsottua filkkaa jonkun aikaa, kunnes streamaus taas pysähtyi. Hyytymistä jatkui toistakymmentä kertaa, mutta sain kuin sainkin lopulta elokuvan päätökseen. Makuunin videopalvelu ei tainnut aivan toimia parhaalla mahdollisella tavalla verrattuna vaikkapa Ylen Areena-sivuston videoihin, jotka ovat toistaiseksi näkyneet kaikilla edellä mainituilla laitteillani.

Varasto-elokuva valmistui muutama vuosi sitten vuonna 2011 ja on kuvattu eri puolilla Helsinkiä. Filmin juoni sinänsä on melko arkinen samoin kuin roolihahmot, joista moni voisi tunnistaa itsensä. Leffa oli ladattu monilla kuuluisilla (takavuosien) näyttelijöillä, joista mainittavimpia olivat Vesa-Matti Loiri, Esko Salminen, Vesa Vierikko, Hannele Lauri, Juha Muje ja Jope Ruonansuu. Muutkaan näyttelijät eivät olleet kovin tuntemattomia, kuten esimerkiksi Kari-Pekka Toivonen, Minttu Mustakallio ja Aku Hirviniemi. Kohtaukset keskittyvät Kalevankadun RTV-rautakauppaan sekä tyypillisiin lähiöihin, joissa kuvataan suomalaista lähiöelämää. Tässä mielessä vastaavia lähiöelokuvia on tehty aiemminkin, ja ensimmäisenä mieleeni tulee kymmenen vuoden ikäinen vuonna 2003 valmistunut Nousukausi. Varastosta katoaa tavaraa ohi kirjanpidon ja syytön Raninen (Hirviniemi) saa Antero Rouskun (Toivonen) syyt niskoilleen. Rouskulla on tulossa olevan varastoinventaarion lisäksi huolia naisasioidensa kanssa kotirintamalla, mutta huolet helpottavat, kun Raninen saa potkut. Leffa vähän kuin päättyy ratkaisemattomaan tilanteeseen, sillä jäin odottamaan, saako paha palkkansa. Näin ei kuitenkaan käynyt vaan Raninen päätyy spurgujen kerhoon ja Rouskun ryökäleestä tehdään varastopäällikkö. Oudosta lopustaan huolimatta Varasto on melko tyypillinen kotimainen nykyelokuva kiroiluineen, pikkupornoineen ja ihmissuhdekiemuroineen. Kaiken kaikkiaan filkka oli lämminhenkinen ja ihan katsottavan harmiton raina.