Löysin hiljattain vanhan kouluaineeni. Kirjoitin tämän kotiaineen äidinkielen kurssille, ja se käsittelee suomalaisen keittiön kansainvälistymistä. Julkaisen aineen nyt ensimmäistä kertaa Internetissä.

Suomalainen keittiö kansainvälistyy

Suomalaisten ulkomaanmatkailun lisääntyminen on eittämättä vaikuttanut paljon keittiömme kansainvälistymiseen. Kohdemaassa koetut makuelämykset halutaan kokea uudelleen kotona. Etniset, jopa eksoottiset ruoanvalmistustavat ja ruoka-aineet auttavat irtautumaan arkipäiväisestä ja tutusta suomalaisesta keittiöstä.

Keittiömme kansainvälistyy myös TV:n ruokaohjelmien, uusien keittokirjojen ja lehtien ruokaohjeiden vaikutuksesta. TV-kokit saavat esimerkiksi lasagnen valmistuksen näyttämään helpolta, vaikka maukkaan makaronilaatikkomme valmistaminen on varmasti nopeampaa. Jopa suomenkieliset keittokirjat sisältävät ohjeet pitsan, pirtelön, pita-taskujen ja curry-kanan valmistamiseksi.

Kansainvälistyminen ei näy pelkästään ruoissa. Myös ruokailuvälineet ja ruoanvalmistuksessa käytettävät laitteet ovat kansainvälistyneet. Me kaikki jo varmaan tunnemme espresso-keittimen, itämaiset syömäpuikot, pastakoneen ja leivänpaahtimen. Mutta mihin ovat kadonneet mehumaijamme, painekattilamme ja perunamuusin survimemme tehosekoittimen tieltä?

Etniset ravintolat ja ruokakaupat katukuvassamme vaikuttavat myös keittiömme tarjontaan. Moni suomalainen ruoanlaittaja on jo valmistanut pitsan omassa uunissaan. Olemme kokeilleet nuudeleita, tutustuneet munakoisoon, maistelleet mustekalaa ja käyttäneet rohkeasti uusia ruoka-aineita ja mausteita.

Kansainväliset pikaruokaketjut ovat vaikuttaneet yllättävän paljon keittiöömme ja ennen kaikkea ruokailutottumuksiimme. Ne ovat tuoneet suuhumme hampurilaiset välipalaksi, tacot illanistujaisiin ja wokkipannut pihajuhliin. Nopeilla ja näennäisen runsailla annoksilla ne ovat saaneet meidät pois liesiemme ääreltä ruokkien samalla mielikuvaa kiireisestä, mutta menestyvästä ihmisestä. Ketjut luovat myös turvallisuuden tunnetta. Matkustaessamme missä päin maailmaa tahansa voimme aina luottaa tutun pikaruokalan antimiin.

Suomalainen keittiö tilana on muuttunut varsin vähän. Se on edelleen vanha tuttu, tehokas ja käytännöllinen. Emme ole saaneet keittiöömme kansainväliseen tapaan kaasuliesiä, kiviuuneja, viinikellaria tai -kaappia, jätemyllyä, jääpalakoneesta puhumattakaan. Kauniit kuvat sipulileteillä ja misteleillä sisustetuista keittiöistä eivät ole yleistyneet. Edelleen monet ulkomaiset vieraamme ihastelevat niinkin yksinkertaista keksintöämme kuin astioiden kuivatuskaappia!

Suomalainen keittiö kuitenkin kestää kansainvälisen vertailun. Tästä ovat osoituksena kokkiemme ulkomailla voittamat lukuisat palkinnot. Kansainvälisesti tunnetuin kokkimme lienee Eero Mäkelä. Oma keittiömme ei ole jäänyt kansainvälisten virtausten jalkoihin. Uudet maut ja ruokailutavat tuovat pirteitä lisäpiirteitä suomalaiseen keittiöön.

Toisaalta suomalainen keittiö ei ole menestynyt kansainvälisesti kokkiemme menestyksestä huolimatta. Keittiömme vaikutukset ovat olleet perin yksisuuntaisia. Meillä olisi kuitenkin tarjolla paljon herkullisia ruokia kuten karjalanpiirakat, mämmi, näkkileipä, kaurapuuro ja siskonmakkarakeitto. Näitä arkipäiväisiä herkkuja meidän pitäisi rohkeasti tarjota kansainvälisissä tilaisuuksissa, niin kotona kuin ulkomaillakin.

Monista kansainvälisistä vaikutteista huolimatta suomalainen keittiö ja perinneruoka tulee säilyttämään asemansa. Identiteettimme on kohonnut Euroopan unionin liittymisen myötä, mikä puolestaan rohkaisee omaa keittiötämme kansainvälistymään. Vaikka luukeittomme, klimppisoppamme ja läskisoosimme ovatkin vaihtumassa ravitsevampiin ja terveellisempiin etnisiin makuihin, toivotamme kansainväliset tuulet keittiöömme tervetulleiksi.