Syksyn Tekniikan historia -lehti (5/2019) ilmestyi jo jokin aikaa sitten. Kiireiltäni en ole ehtinyt lehteä edes selailla, kunnes vasta nyt järjestyi aikaa tutkia jälleen tekniikan ja mekaniikan ihmeellistä historiaa. Uudessa aviisissa tutustutaan brittiläiseen insinööriin Isambard Kingdom Bruneliin (1806-1859). Miehen ehkä kuuluisin aikaansaannos on Bristolin maamerkkinä tunnettu Cliftonin riippusilta, joka ylittää Avonin jokilaakson. Silta muistuttaa Luxembourgissa sijaitsevaa Charlotte-siltaa, joka tosin ei ole riippusilta, mutta joka Cliftonin tapaan ylittää Alzetten jokilaakson korkealla luoden vastaavanlaisen maisemakuvan. Brunel on Briteissä hyvin tunnettu ja arvostettu henkilö. Hänet rankattiin vuonna 2002 järjestetyssä 100 suurinta Brittiä -äänestyksessä brittien toiseksi kuuluisammaksi henkilöksi heti pääministeri Winston Churchillin (1874-1965) jälkeen.

Lehden erinomaisessa reikäkortteja käsittelevässä artikkelissa luodaan katsaus tietotekniikan aamuhämärään. Tekniikkaa olemme tottuneet näkemään maalla, merellä ja ilmassa, eikä syksy historialehti tee tälläkään erää poikkeusta. Ansiokkaassa jutussa tutustutaan tällä kertaa de Havilland Vampire -lentokoneeseen. Toisessa artikkelissa käsitellään Ilomantsin Möhkössä toiminutta ruukkia, jossa jalostettiin järvimalmia 1800-luvun lopulla. Lehdessä on toki paljon luettavaa, joten syysillat kuluvat rattoisasti teknisten edistysaskelien ihmeellisessä maailmassa. Uusimmassa Tekniikan historia -lehdessä on jälleen 60 sivua viihdyttävää luettavaa. Seuraava ja samalla vuoden viimeinen numero ilmestyy marraskuun lopussa eli juuri sopivasti joulun pyhiksi, mikäli malttaa niin pitkään odotella lehden lukemista.