Tekniikan historia -lehden loppukesän numero on aina merkki lähestyvästä syyskaudesta. Syksyyn on onneksi vielä aikaa, mutta aamut ovat jo alkaneet hieman viiletä ja illat pimetä. Pidentyneiden iltojen ratoksi putosi tänään postiluukusta uusi historialehden painos, jonka kansiotsikot lupaavat jälleen mielenkiintoisia artikkeleita laitemaailman menneisyydestä. Yksi kiehtovimmista jutuista kertoo Helsingin helmistä eli upeista rakennuksista, jollaisia rakennettiin vielä 1800-luvun loppupuolella. Suomalainen rakennustaide on sittemmin kadonnut ja sille on nykyään leimaa-antavaa nopeasti kyhätyt arkkitehtuurisuunnitelmat pelkistettyine pintoineen ja suorine kulmineen. Toinen rakennusaiheinen juttu käsittelee maamme näkötorneja, joita niitäkin rakennettiin ahkerasti reilut sata vuotta sitten. Uusia varta vasten näkötorneiksi rakennettuja nähtävyyksiä ei ole pahemmin ilmestynyt suomalaiseen maisemaan sitten vuonna 1971 valmistuneen Näsinneulan Tampereella.

Teknikan historiaa käsitellään uutukaisessa lehdessä tuttuun tapaan monipuolisesti. Osansa saavat niin kodin viihde-elektroniikka kuin kulkuvälineetkin. Artikkeleissa muistellaan Viri-lentokonetta, magnetofonin kulta-aikaa sekä sillanrakentajia. Liikenteeseen liittyvät tietysti liikennevalot, joiden mennyttä aikaa tarkastellaan ansioituneessa kirjoituksessa samoin kuin höyrylaiva Ilmarisen menneisyyttä. Eräät saattavat vielä muistaa, että läntisessä naapurimaassamme Ruotsissa oli vasemmanpuoleinen liikenne vuoteen 1967 asti. Maa siirtyi muiden sivistysvaltioiden joukkoon viisikymmentä vuotta sitten, kun syyskuun kolmantena liikenne siirtyi oikeanpuoleiseksi. Kommelluksilta ei tietenkään voitu välttyä, mutta siirros sujui loppujen lopuksi suhteellisen kivuttomasti. Onnistumisesta voidaan kiittää nykyistä vähäisempää autojen määrää puoli vuosisataa sitten. Värikkäässä ja asiallisessa Tekniikan historia -lehdessä on 68 sivua tuhtia luettavaa.