Joulunpyhät ovat tältä erää ohi. Vanhan tavan mukaan jouluna saa syödä yölläkin, ja ruoka liittyy jouluun muutenkin hyvin olennaisena osana juhlanviettoa. Pöydät ovat notkuneet monensorttisista herkuista ja nyt soimaa omatunto. Vatsanseutu on päässyt kasvamaan ylensyönnistä ja on aika alkaa jälleen laihduttaa. Tammikuu on muutenkin kaikenlaisten päätösten aikaa. Tipaton tammikuu alkaa olla jo perinne, vaikka tuskin monetkaan sitä ottavat kovin tosissaan. Alkuvuosi on kuntoklubien ja laihdutusryhmien kulta-aikaa. Kesään on aikaa alle puoli vuotta ja vyötärölle on saatava näkyviä tuloksia ja mieluummin vähenemään päin.

Laihduttaminen on oikeastaan melko helppoa. Kuurin aikana voi ja saa syödä käytännössä kaikenlaisia tavanomaisia ravitsevia ruokia. Temppu piileekin annosten koossa. Syömällä määrällisesti vähemmän kuin tavallisesti kilot karisevat itsestään. Tällainen laihduttaminen kysyy luonnollisesti hyvää arvauskykyä, sillä sopivankokoisen annoksen kokoaminen lautaselle ei ole kovin helppoa. Sitä joko ottaa liian vähän ja jää nälkäiseksi tai sitten liian paljon, jolloin ylimääräinen energia varastoituu näkyviksi rasvakudoksiksi. Oikean annoskoon löytää kokeilemalla.

Aluksi kootaan huomattavasti tavallista pienempi annos ja kärvistellään muutama ilta nälän kurniessa vatsassa. Keho tottuu nopeasti pienempään ravintomäärään ja alkaa paikata puutetta polttamalla varaenergiaa eli sitä laardia, josta tulenpalavasti haluaa päästä eroon. Kotikonstein laihduttaminen onnistuu, mutta vaatii itsekuria. Tipaton tammikuu auttaa tuloksiin pääsemisessä, koska alkoholissa on paljon energiaa, jonka käyttämätön osuus varastoituu läskiksi. Päivittäinen punnitus ja kilojen kirjaaminen pieneen muistivihkoon auttaa kehityksen seuraamisessa. Aluksi kilot putoavat nopeasti ylimääräisen veden poistuessa kehosta, mutta ensimmäisen viikon jälkeen vauhti hidastuu. Kärsivällisesti kun noudattaa kuuriaan, niin tulokset alkavat näkyä ja pysyvä painonpudotus häämöttää vielä ennen kesää. Sen jälkeen vatsan saa pidettyä pienempänä jatkamalla valitsemaansa linjaa eli syömällä vain sen verran, kuin päivittäin tarvitsee.