Vuosikymmenten uurastus on vihdoin palkittu. Suomen viisuedustaja, hard rock -yhtye Lordi voitti ylivoimaisesti Euroviisut lauantai-iltana Kreikan Ateenassa lyöden kirkkaasti mm. ennakkosuosikkina pidetyn Ruotsin edustajan Carola Häggqvistin. Lordi sai lähes 300 pistettä ja kaikilta Pohjoismailta peräti täydet 12 pistettä. Vuosi toisensa perään maamme oli saanut tottua jumbosijaan ja olemmepa jääneet jopa jäähylle. Näistä lähtökohdista ei enää ollut mitään menetettävää, kun viime syksynä päätimme lähettää Lordin viisuedustajaksemme. Mikään ei voisi enää mennä huonommin. Lordilla ei ollut mitään muuta kuin voitettavaa. Ainoa suunta Suomen edustajalla oli vain ylöspäin. Viisut on nyt veisattu ja valmistautuminen ensi vuoden isännyyteen on alkanut.

Euroviisuissa ei ole juurikaan mitään tekemistä musiikin kanssa. Ohi ovat ne ajat, jolloin Euroviisuissa saattoi pärjätä musiikillisin avuin. Monet ikivihreät ranskalaiset, irlantilaiset ja muut eurooppalaiset sävelmät ovat yhä hyvässä muistissa. Viisuissa pärjäävät ne maat, joilla on hyvät suhteet naapurivaltioihinsa. Pisteitä nimittäin näytetään jaettavan sulle-mulle-periaatteella. Mitä tulee itse esityksiin Ateenan kisoissa yhdellä jos toisella laulajalla oli taustallaan rasvanpolttomainokseen paremmin sopiva voimisteluryhmä. En oikein ymmärtänyt näiden urheilijoiden funktiota lauluesityksessä, mutta jotenkin ne tuntuivat liittyvät lähes jokaisen artistin esitykseen.

Pahimman päänsäryn helpotettua alkoi mediassa välittömästi keskustelu Suomen voitosta. Ruotsalainen Aftonbladet-lehti on jo ennättänyt kirjoittamaan shokkivoitosta. Moni piti Ruotsin edustuskappaletta lähes varmana voittajana. Kieltämättä Carola Häggqvistin esitys oli ammattimainen ja muutenkin hyvin laskelmoitu. Kappale puolestaan oli mitäänsanomaton eikä se jäänyt mieleen. Oma suosikkini oli Bosnia-Herzegovinan kappale, joka edusti sitä oikeaa, mutta nyt jo kadonnutta Euroviisuperinnettä. Tämä laulu nousikin äänestyksessä aivan kärkisijoille. Yllätyksekseni Venäjän edustuskappale tuli toiselle sijalle ja jossakin vaiheessa jopa uhkasi omaamme. Venäjän menestys oli kiinni täysin entisten neuvostovaltioiden tuesta. Sävellyksenä se oli huono ja esityksenä vielä huonompi. Onneksi sentään eurooppalaiset ymmärsivät oman mantereensa edun ja äänestivät lopulta Lordin voittoon.