Olin eräissä naamiaisissa kevättalvella vuonna 2000. Asu oli muistaakseni vapaa, ja niinpä valitsin Charlie Chaplinin hahmon. Tarvikkeet, kuten asun, knallihatun ja kepin sain helposti. Varsinaisen vaatetuksen vuokrasin MTV:n pukuvuokraamosta. Asukokonaisuuteen kuului isot housut, hännystakki sekä liivit. Solmion ja paidan löysin omasta takaa vaatekaapistani. Tavallisen valkoisen kauluspaidan saa näyttämään 1800-luvun lopun asulta, nostamalla kauluksen pystyyn ja kääntämällä ulostyöntyvät kärjet hieman alaspäin. Chaplinille tyypillisen käkkärätukkaisen peruukin ostin muutamalla eurolla pilailuliikkeestä, josta samaan kauppaan hankin huovasta tehdyn knallihatun sekä hauskan bambusta valmistetun kävelykepin. Nenän alle liimattavat pikkuviikset tulivat peruukin mukana.

Naamioinnissa on tärkeää korostaa esikuvansa tunnettuja piirteitä. Kaikki muistavat Charlie Chaplinin vaatetuksen lisäksi erikoisesta kävelytyylistään. Tuota kävelytyyliä en kuitenkaan matkinut naamiaisten aikana muuten kuin pyydettäessä ja vain silloin tällöin. Oheinen valokuva ei ole niitä parhaita otoksia. Tämä johtuu sen aikaisesta digitaalikamerastani, joka oli Agfa ePhoto 780. Tässä kamerassa oli vain 800 000 pikselin kuvakenno, joten mitään huippulaatuisia kuvia sillä ei voinut ottaa. Digikameratkin ovat kehittyneet seitsemässä vuodessa hurjasti. Megatavujen pikselikoot ovat arkipäivää, ja kännyköilläkin voi nykyään ottaa huomattavasti parempia kuvia kuin ensimmäisellä digikamerallani. Tämä naamiaiskuva on kuitenkin hauska muisto, jota ei hevin ole helppo uusia, sillä vuokrapuku piti palauttaa viikon kuluessa takaisin vuokraamoon.