Sain viime joulukuussa ilmestyneen Skrolli-lehden neljännen numeron (4/2016) postitse vasta tänään. Sattuneesta syystä olin keskeyttänyt postinjakelun muutamaksi viikoksi ja tänään sain tuona aikana kertyneet postit hienosti kotiin kannettuina. Postin oman ohjeistuksen mukaan minun olisi alun perin tullut noutaa postini lähipostikonttorista, mutta pääsinkin yllättymään positiivisesti, kun postinkantaja oli ystävällisesti tuonut kaiken suoraan kotiin. Näin säästin vaivan lähteä hakemaan lähetyksiäni läheisestä postiksi muuttuneesta R-Kioskista etenkin nyt, kun ulkona Helsingissä paukkuu parhaillaan 16 asteen pakkanen. Talvi on vihdoin tullut tänne eteläänkin, joskin yrittihän se sitä kerran jo tehdä aiemmin viime vuoden lopulla.

Puntaroin uusinta numeroa kädessäni. Se tuntui tavallista paksummalta ja painavammalta eikä ihmekään, sillä joulun järkäleessä on tällä kertaa peräti 88 sivua tuhtia tavaraa tietokonekulttuurista. Puheenaiheita riittää jälleen Robogemistä Suomen pelimuseoon ja kaikkea tältä väliltä. Aivan kaikkia artikkeleita en luonnollisestikaan ole ehtinyt lukea vielä, mutta jo nopea selailu antaa osviittaa mahtavasta lukupaketista, jossa riittää lukemista moneksi illaksi. En osaa sanoa riittääkö aivan seuraavaan Skrolliin asti, sillä sen verran kutkuttavia aiheet taas ovat, että taidanpa ahmia lehden taas muutamassa illassa. Skrolli printtilehtenä voi hyvin ja paksusti toisin kuin jotkut muut painetut aviisit. Numeroja on ilmestynyt jo kuusitoista neljän vuoden aikana ja meno näyttää vain jatkuvan. Jännityksellä jo odottelen alkukevään seuraavaa numeroa.