Tietokonekulttuurin erikoislehti Skrolli ja sen kesänumero putkahti tänään postiluukusta siististi läpinäkyvään muoviin pakattuna. Vuosi sitten aloittanut lehti on ennättänyt tänä vuonna jo kakkosnumeroon. Viime vuonna ilmestyi kaikkiaan neljä numeroa ja näitä ennen oli julkaistu niin sanottu nollanumero. Varsinaisia lehtiä on siis ehditty julkaista jo kuutisen kappaletta. Laskutavasta riippuen Wärkfest-tapahtumassa 20.10.2012 ilmaiseksi jaettu ja parissa viikossa koostettu nelisivuinen esittelynumero kasvattaa lehtien määrää vielä yhdellä. Skrolli ilmestyi juuri sopivasti juhannuksen kesälukemiseksi. Mikäli säätila jatkuu tämänpäiväisen kolean ja harmaan sateisen kaltaisena, pitäisi aikaa olla runsaasti tämän tietokonelehden läpikäyntiin.

Lehden väliin on taiteltu iso juliste. Oona Räisänen on laatinut hienon julisteen modeemin käsittelyäänen rakenteesta. Todellinen asianharrastaja luonnollisesti ripustaa näin upean julisteen kunniapaikalle nörttikammionsa seinälle, josta varmaan aina löytyy pieni tyhjä aukko Skrolli-lehden ensimmäiselle julisteelle. Lehti juhlistaa kesän numerossaan Basic-ohjelmointikielen 50-vuotista taivalta. Basic oli myös minun ensimmäinen ohjelmointikieli, joka ensi kosketuksellaan johdatti minut nyt jo yli kolmekymmentä vuotta kestäneelle tietotekniikkauralle. Urani alkuaikoina tapasin kerran erään tietotekniikkaa yliopistossa opiskelleen tyypin, joka kurkisteli olkani yli kuvaruudulla näkynyttä ohjelmakoodiani. Vaikka vanha Basic olikin proseduraalinen kieli, saattoi sillä jo 1980-luvulla koodata aliohjelmia ja näin yrittää mukailla jonkinlaista alkeellista olio-ohjelmointia. Kyseinen henkilö ei heti oivaltanut, mitä kieltä käytin, koska koodini oli jo tuolloin hyvin rakenteista. Kerroin hänelle, että kieli on Basicia. Tämän kuultuaan kaveri kysyi, onko siinä paljon goto-käskyjä. Kerroin, ettei koodissa ole ensimmäistäkään goto-käskyä, vaikka kyseessä oli kokonainen taloushallinnon ohjelmisto. Myöhemmin ymmärsin, miksi hän oli vasta opiskelija. Hänellähän oli vielä paljon opittavaa ja ennen kaikkea hänen oli opittava, että alkeellisellakin ohjelmointikielellä voi koodata hyvin ammattimaisesti. Kyseessä on vain kyky ja taito ohjelmoida.

Skrollissa on tällä kertaa paljon muitakin artikkeleja. Tuhtiin 68 sivuun on saatu mahdutettua tunnettujen kirjoittajien kolumneja, Jollan ohjelmoinnista kertova artikkeli, kirjakatsauksia sekä toisen mielenkiintoisen ohjelmointikielen Prologin esittely. Lehden tilaajat saavat myös sähköisen PDF-version, jota on mukava lueskella tabletilla juuri ennen kuin menee nukkumaan, jos nyt tällaisen erikoislehden sivuilta hevin unten maille ennättää. Taivaalta saa siis sataa vaikka vanhoja mummoja. Juhannusapatiaa ei tarvitse potea, kun uppoutuu Skrolli-lehden uusimman numeron syövereihin.