Katsoimme viikonloppuna erinomaisen elokuvan Silmänkääntäjä (The Illusionist, 2006). Tarina sijoittuu viime vuosisadan vaihteeseen Itävallan Wieniin, jossa taikuri Eisenheim esittää uskomattomia temppuja haltioituneelle yleisölleen. Luonnollisesti monet haluaisivat tietää, miten Eisenheim on toteuttanut temppunsa. Yksi arvovaltaisimmista vaatijoista on kruununprinssi Leopold, joka ei muutenkaan voi sietää mokomaa silmänkääntäjää. Kaikki saa alkunsa kuitenkin jo paljon aikaisemmin. Mukaan kietoutuu nuoruudenrakkautta ja vallanhimoa. Nuoret rakastavaiset kohtaavat jälleen ja niin alkaa kaikkien aikojen uskomattomimman silmänkääntötempun esitys.

Filmi on alusta asti uskollinen ajan hengelle. Niukka väritys ja autenttinen ympäristö luovat mielenkiintoisen asetelman reilun sadan vuoden takaisesta maailmasta. Tuolloin yleisöä viihdyttivät monenlaiset taiturit, joista taikurit ja silmänkääntäjät olivat varmasti arvostetuimpia. Eisenheimin temput ovat kuitenkin jotain aivan muuta kuin tavanomaiset kortti- ja hattutemput. Koko elokuvan ajan katsojaa pidetään jännityksessä, kunnes aivan viime minuuteilla koko juoni paljastuu. Erinomainen kertomus osaa pitää salaisuuden verhoa tiukasti kiinni, kunnes oikea aika sen avautumiseen tulee. Mikään ei ole sitä, miltä se näyttää. Juuri tämä onkin se illuusion tarkoitus. Filkka on erinomaisesti toteutettu ja monista toimintaelokuvista tutut henkilöt, kuten Edward Norton, Jessica Biel ja Paul Giamatti, tähdittävät tätä kihelmöivän jännittävää tarinaa.