Seuraava rakennemuutos

Yhteiskunnat eri puolilla maailmaa elävät monenlaisten muutosten kourissa. Digitalisoituminen on vain yksi monista rakennemuutoksista, mutta se on saanut paljon tilaa eri medioissa. Verkkokaupat ovat muuttaneet ostoskäyttäytymistä ja niin sanotut perinteiset tavaratalot ovat yrittäneet päästä mukaan verkkokaupankäyntiin, mutta esimerkiksi Suomessa tulokset ovat olleet kovin laihoja. Olin tänään eräässä digitalisoitumista käsittelevässä seminaarissa, jossa tietokirjailija, median ja viestinnän asiantuntija Lilly Korpiola esitti asiantuntevien faktojen lisäksi myös erinomaisia mielipiteitään. Näistä erityisesti jäi mieleeni yleisölle esitetty kysymys, mikä on Suomen suurin verkkokauppa. Sieltä täältä lenteli arvailuja ilmaan. Yksi näistä veikkauksista oli Stockmann, johon Korpiola puolittain naurahtaen totesi, että yhtiö on ihan pihalla verkkokaupasta. Stockmann kun rakastaa niin kovasti sitä pömpeliään eli Helsingin keskustan tavaratalorakennusta, oli luennoitsijan toteamus. Lisäksi hän kertoi hyvän esimerkin Stockan myymäläpinta-alan hyödyntämisestä. Katutason paraatipaikalla myydään miesten paitoja, jotka ovat tyypillisiä isänpäivän kausituotteita. Tärkeimmät ja ajankohtaisemmat sesonkituotteet löytyvät kellarista, kuten Herkusta tai ylemmiltä kerroksilta.

Stockmann
Kuva
sightseeinghelsinki.fi

Stockmannin pienosakkaana minun pitäisi oikeastaan nousta puolustuskannalle. Tosiasia kuitenkin on se, että yhtiötä on johdettu aina näihin päiviin asti takavuosikymmenien tapaan. Maailma vain on ehtinyt muuttua sitten 1950-luvun kultaisten kauppavuosien. Kaupankäynti on nykyään osin siirtynyt verkkokauppoihin. Olen huvittuneena seurannut Stockan tavaratalon seinille ilmestyneitä oranssinvärisiä huomiotauluja, joissa kehotetaan jatkamaan ostoksia tavaratalon verkkokaupassa. Taulut suorastaan huutavat hätähuutoaan ja ovat vain osoitus viimeisestä yrityksestä päästä mukaan jo auttamattomasti kauan sitten ohi ajaneeseen junaan. Käväisinpä sitten Stockmannin verkkokaupassa ja jouduin toteamaan sen lähinnä vitsiksi. Eihän siellä ollut oikeastaan mitään tuotteita myytävänä. Mitä tahansa yritinkin etsiä, niin sitä ei ollut.

3D-tulostimet
Kuva
lang="nl">Hindrik Sijens

Stockalle ja monille muillekin verkkokauppahypestä myöhästyneille kauppaliikkeille voin antaa muutaman lohdutuksen sanan. Nykyisenmuotoinen verkkokauppakonsepti saattaa jäädä väliaikaiseksi ja lyhytaikaiseksi. Valmiiden tavaroiden toimittaminen keskusvarastolta kuluttajille voin pian päättyä tai ainakin dramaattisesti vähentyä, kun esineiden 3D-tulostaminen alkaa yleistyä. Tulevaisuudessa kotitaloudet tulostavat tarve-esineitä, leluja, varaosia ja muitakin hyödykkeitä kätevästi kotioloissaan aina silloin, kun siihen on tarvetta. Teollisuudessa kolmiulotteinen tulostaminen muuttaa teollisuustuotannon rakenteita ehkä vieläkin rajummin. Tulevaisuuden kauppa ei kuitenkaan pyöri niinkään tulostinlaitteiden ympärillä, sillä esineiden tulostamiseen tarvittavien mallien myynti se vasta tulee räjäyttämään potin. Laitteiden hinnat putoavat halvimmillaan muutamiin kymppeihin samoin kuin tulostamiseen tarvittava raaka-aine, mitä se sitten aikanaan lopulta lieneekään. Varsinainen kauppa käydään malleilla. Jos tulevaisuudessa haluaa miljonääriksi, nyt on juuri oikea aika alkaa rakentaa 3D-mallien imperiumia haalimalla siihen liittyviä patentteja ja tekijänoikeuksia. Toisin sanoen resursseja ei taida sittenkään kannattaa laittaa nyt jo perinteisen verkkokaupan pystyttämiseen. Jos kauppa on vielä pystyttämättä, kannattaa se siis jättää väliin ja suunnata katseensa huomiseen. Siellä esineet tehdään kotona. Seuraava kaupan rakennemuutos on jo hyvää vauhtia tulossa.

Julkaistu torstaina 5.3.2015 klo 19:06 avainsanalla talous.

Edellinen
Kaupunkiarkkitehtuuria
Seuraava
Neuvostojulisteita