Taulukkolaskentaohjelmistot ovat tietojenkäsittelyn sovelluksista sieltä hyödyllisimmästä päästä. Ohjelmistosta on monissa organisaatioissa tullut välttämätön de facto päivittäinen työkalu. Jotkut irvileuat ovat jopa sanoneet, etteivät suomalaiset organisaatiot tule toimeen ilman Exceliä. Taulukkolaskentaohjelmista juuri Microsoft Excel hallitsee markkinoita, vaikka muitakin varteenotettavia sovelluksia on tarjolla. Yksi kehittyneimmistä kilpailijoista on LibreOffice Calc, joka on osa samannimistä ohjelmistoperhettä. Taulukkolaskentaohjelmia käytetään luovasti hyvin erilaisiin tarkoituksiin. Niillä ei pelkästään murskata lukuja. Ne soveltuvat mainiosti myös mitä erilaisimmiksi rekistereiksi. Ohjelmoijana minä puolestaan käytän Exceliä usein erilaisten tekstitiedostojen käsittelyyn ohjelmiston monipuolisten merkkijonokäsittelyfunktioiden vuoksi. Yksinkertaisesta rekisteristä syntyy nopeasti esimerkiksi SQL Insert -lauseet pienellä vaivalla.

Taulukkolaskentaohjelmisto soveltuu verrattomasti myös pieneen kirjanpitokäyttöön. Lähinnä kysymykseen tulee päiväpääkirjan pitäminen esimerkiksi pienessä yhtiössä tai yhdistyksessä. Ohjelmistolla syntyy kirjanpitoaineistosta samalla kertaa myös tilinpäätösasiakirjat kuten tuloslaskelma ja tase. Tositteet kirjataan omalle laskentataulukolleen, jossa kukin tosite on omalla rivillään. Tilit ovat sarakkeissa samoin kuin tositteen päivämäärä ja vientiselite. Ajan mittaan tositteiden määrä kasvaa ja rivit täyttyvät niin, että alkupään rivit vierivät kuvaruudun ulkopuolelle. Tyypillisesti taulukon ylimmällä rivillä on sarakkeiden otsikot, jotka rivien vieriessä katoavat luonnollisesti pois kuvaruudulta. Monipuolisissa taulukkolaskentaohjelmissa tämä ratkaistaan lukitsemalla (engl. freeze) ylin tai ylimmät rivit, jolloin ne pysyvät paikoillaan, vaikka taulukon rivejä vieritetään ylös ja alas.

Olen vuosien aikana kehittänyt yksinkertaisen päiväpääkirjaan perustuvan kirjanpitotaulukon Excelillä. Taulukon ylin rivi on lukittu niin, että sarakkeen otsikko on jatkuvasti näkyvissä. Taulukon alaosassa on puolestaan summaus, joka laskee sarakkeittain kunkin tilin loppusumman. Otsikon ja summarivin väliin kirjataan tositteet, ja rivejä voi tarvittaessa lisätä, jolloin myös summarivi siirtyy vastaavasti alaspäin. Jossakin vaiheessa summarivi katoaa kuvaruudun alareunasta tositerivien lisäännyttyä. Summarivi olisi kuitenkin hyvä olla jatkuvasti esillä samaan tapaan kuin lukittu otsikkorivikin.

Taulukkolaskentaohjelmissa lukituksen voi tyypillisesti tehdä kuitenkin vain ylimpiin riveihin mutta ei samanaikaisesti ylä- ja alariveihin. Alarivikin olisi siis mukava saada lukittua, mutta tätä varten ei ole omaa toimintoa. Ratkaisuksi tulee näytön jakaminen (engl. split). Excelissä ja LibreOfficessa taulukon näyttö voidaan jakaa mm. vaakasuunnassa, jolloin taulukko jakautuu kahteen osaan. Osien välissä on jakaja, jota voi siirtää hiirellä ylös- ja alaspäin ja näin muuttaa jaettujen ikkunoiden kokoa. Alimmaiseen ikkunaan jätetään näkyviin summarivi samalla kun ylimmäisessä ikkunassa näkyvät kirjaukset. Näytön voi jakaa samanaikaisesti sekä pysty- että vaakasuunnassa. Näyttö jakautuu sen solun ympärille, jossa kohdistin kulloinkin sijaitsee. Vaikka taulukkolaskentaohjelmissa ei lähtökohtaisesti olisikaan alarivien lukitusta, voi näytön jakamista käyttää samaan tarkoitukseen.Haittapuolena tässäkin ratkaisussa on, etteivät ylimmät rivit jää lukituiksi.