Riemutohtori

Presidentti Mauno Koivisto promovoitiin perjantaina juhlallisin menoin riemutohtoriksi Turussa. Riemutohtori on titteli, joka annetaan tohtorille, jonka omasta promootiosta on kulunut vähintään 50 vuotta. Kyseessä on vähän sama asia, kuin hopea- ja kultahääpäivät, mutta tällä kertaa vain akateemisempi juhlallisuus. Mauno Koivisto (s. 1923) on varmasti kaikkien suomalaisten tuntema pitkän linjan poliitikko. Kaiken kansan tietoisuuteen hän nousi viimeistään vuonna 1981 ottaessaan presidentin tehtävien hoidon sairauslomalle siirtyneeltä Urho Kekkoselta (1900-1986). Koivisto toimi presidenttinä kaksi peräkkäistä kautta vuosina 1982-1994. Tätä ennen hän oli jo tullut tutuksi maamme pääministerinä kahteenkin otteeseen. Koivisto vihittiin filosofian tohtoriksi vuonna 1956 väitöskirjallaan "Sosiaaliset suhteet Turun satamassa".

Kuva
UTUonline.fi-verkkolehti

Tohtoripromootiolla on pitkät perinteet Suomessa. Euroopan keskiaikaisista yliopistokaupungeista kulkeutuneet juhlamenot ovat peräisin Ruotsin Uppsalasta, jossa ensimmäinen promootio järjestettiin vuonna 1600. Promootioperinne sai alkunsa keskiajalla, kun yliopistoissa haluttiin juhlistaa akateemisten arvojen myöntämistä. Alun perin promootio oli opintojen päätösjuhla, jossa maisterin ja tohtorin opinnot suorittaneille kandidaateille ja lisensiaateille myönnettiin maisterin ja tohtorin arvot. Suomeen perinteet jalkautuivat, kun Turkuun perustettiin Kuninkaallinen Turun akatemia vuonna 1640. Ensimmäiset promovendit vihittiin tohtoreiksi vuonna 1648. Turun palon jälkeen vuonna 1828 Keisarillinen Aleksanterin-Yliopisto Suomessa -opinahjo siirrettiin Helsinkiin, jossa järjestettiin ensimmäinen promootiotilaisuus vuonna 1840. Samassa tilaisuudessa vihittiin Suomen ensimmäiset kunniatohtorit. Yliopisto-opiskelu jatkui Turussa vuonna 1920 perustetussa Turun yliopistossa, jonka ensimmäinen promootio järjestettiin yliopiston avajaisissa vuonna 1927. Maamme ensimmäiset riemutohtorit vihittiin vuonna 1819 Turussa. Nykyään Helsingin yliopiston nimeä kantavan keisarillisen Aleksanteri-yliopiston ensimmäiset riemutohtorit vihittiin vuonna 1890. Turun yliopiston ensimmäiseksi riemutohtoriksi promovoitiin vuonna 1977 kirjailija Mikko Saarenheimo (1887-1980).

Sanastoa

airuet
Airuet ovat juhlamenojen ohjaajan ja yliairuen apulaisia. Airuiden tehtäviin kuuluu esimerkiksi vieraiden opastaminen sekä kunniavartiona ja ovivahtina toimiminen. Airuen tunnistaa airutnauhoista, jotka mukailevat airuen osakunnan tai opiskelijajärjestön värejä, sekä ylioppilaslakista.
gratisti, gratista
Promootiojuhlallisuuksien järjestelyistä vastaavat sekä yliopisto että valmistuneiden muodostama promootiotoimikunta valitsemansa gratistin (miespuolinen henkilö) tai gratistan (naispuolinen henkilö) johdolla.
officiantti
Officiantti on promootion toimihenkilö. Officiantteina toimivat promoottori, juhlamenojen ohjaaja ja yliairut.
primusmaisteri, primamaisteri, primustohtori, primatohtori
Parhaan arvosanan opinnäytteestään saanutta miespuolista maisteria kutsutaan primusmaisteriksi ja naispuolista primamaisteriksi. Vastaavasti paras tohtori on primustohtori tai primatohtori.
promootio
Promootio on tiedekunnan tai korkeakoulun järjestämä juhlallinen maistereiden ja tohtoreiden vihkimistilaisuus, jossa annetaan oikeus käyttää arvon ulkoisia tunnusmerkkejä, kuten maisterinsormusta, tohtorinhattua ja tohtorinmiekkaa.
promoottori
Promoottori vihkii promootioaktissa promovendit akateemiseen oppiarvoonsa ja on promootiojuhlan korkein arvohenkilö.
promovendi
Promovendi on promovoitava eli promootiossa vihittävä maisteri tai tohtori. Promovendit osallistuvat promootioon pääsääntöisesti puolisonsa tai muun seuralaisensa kanssa, joka on myös maisterin seppeleensitoja. Seuralainen on promovendin daami tai kavaljeeri päivällisillä ja osallistuu myös muihin juhlallisuuksiin. Promootioon voi osallistua myös ilman seuralaista.
promovoida
vihkiä promootiossa maisteriksi tai tohtoriksi
ultimusmaisteri, ultimamaisteri, ultimustohtori, ultimatohtori
Akateemisesta opinnäytteestään toiseksi parhaan arvosanan saanutta miespuolista maisteria kutsutaan ultimusmaisteriksi ja naispuolista ultimamaisteriksi. Vastaavasti toiseksi paras tohtori on ultimustohtori tai ultimatohtori.
yliairut
Yliairut on promootion airuiden ylipäällikkö ja johtaja.

Promootiojuhlallisuuksiin osallistuu edellä lueteltujen toimijoiden lisäksi joukko muita nimikkeenhaltijoita. Promootion juhlamenojen ohjaaja huolehtii promootioaktin ja muiden tapahtumien sujuvuudesta. Promootiorunoilija kirjoittaa promootiolle oman promootiorunon, joka kuullaan aktipäivällisillä. Promootiosäveltäjä puolestaan säveltää promootiolle oman promootiosävellyksen, joka saa kantaesityksensä promootioaktissa. Seppeleensitojat ja miekanhiojat ovat maisteri- ja tohtoripromovendien seuralaisten nimityksiä. Promootiota edeltävänä päivänä miekanhioja hioo miekan tohtorille ja seppeleensitoja sitoo maisterin laakeriseppeleen lehvät seppelepohjaan eli karkaasiin yleisen seppeleensitojan tai -sitojattaren opastuksella. Yksin saapuville maisteripromovendeille seppeleen sitoo promootiotoimikunta.

Lähteet: Helsingin yliopisto, Turun yliopisto ja UTUonline.fi-verkkolehti

Julkaistu Saturdayna 28.5.2011 klo 10:08 avainsanoilla historia ja opiskelu.

Edellinen
Tyylisivueditori
Seuraava
Rakkauden kaava