Tavailin eilen vastailmestynyttä Digikuva-lehteä. Siinä käsiteltiin mielenkiintoista aihetta näytöistä. Näyttö eli monitori tai virallisemmin näytin on välttämätön osa kuvankäsittelyä. Tämä on luonnollista, sillä valokuvaa pitää päästä katsomaan tavalla jos toisella. Mikä tahansa näyttö ei kuitenkaan kelpaa ammattilaiselle. Koti- ja harrastuskäyttöön toki soveltuu halvempikin laite, mutta tosikäyttöön niiden laatu ja tarkkuus eivät riitä. Lehdessä lueteltiin joukko yleisimpiä näyttötarkkuuksia ja niiden lyhenteitä, jotka tulevat englanninkielisistä sanoista. Artikkelia lukiessani aloin muistella mikrotietokoneiden aamunkoiton aikoja, jolloin ensimmäisten näyttöjen tarkkuudet olivat CGA-luokkaa eli kooltaan 320 x 200 pikseliä. Lyhenne CGA juontuu sanoista Color Graphics Adapter.

Artikkelissa on listattu muutamia uusimpia näyttöresoluutioita. Jotkut tarkkuudet olivat entuudestaan tuttuja, mutta lyhenteet olisivat varmasti panneet sormen suuhun. UXGA, WUXGA ja QUXGA sekä muut kummat lyhenteet saivat minut kiinnostumaan lyhenteiden alkuperästä. Listasinkin muutamia yleisimpiä näyttötarkkuuksia alla olevaan listaan. Joillekin lyhenteille löytyy useita tarkkuuksia, mutta tässä listassa on vain yleisimpiä. Löytyypä listalta lyhenne, joka esiintyy pariin otteeseen. Historia näyttää olevan jo niin kaukana, että QVGA on voitu ottaa jälleen käyttöön. Pitää vain nostaa hattua sille tietotekniikkamyyjälle, joka sujuvasti hallitsee nämä tai ainakin uusimmat lyhenteet myyntitilanteessa. Tuskinpa ammattitaitoa sentään vielä näillä tiedoilla mitataan.