Internetin karttapalvelut ovat tuoneet maailmaa aina vain lähemmäksi ihmisiä. Vielä 1400-luvulla eli siis "vain" noin 600 vuotta sitten tehtiin löytöretkiä maapallon silloin tuntemattomiin kolkkiin. Tuolloin matkaaminen maailman äärilaidoille oli hidasta, kallista ja jopa vaarallista. Nykyään näitä sähköisiä "löytöretkiä" voi tehdä kätevästi omalla kotikoneella mukavasti nojatuolilla köllötellen. Luonnollisestikaan nämä virtuaalimatkat eivät vastaa sitä oikeaa matkanteon elämystä, joka syntyy matkalaukku kädessä jossakin päin maailmaa käyskennellessä.

Ensimmäiset netin karttapalvelut tulivat kaiken kansan saataville viimeistään 2000-luvun alussa. Esimerkiksi suosittu ja avoin, yhteisöllisyyteen perustuva OpenStreetMap perustettiin vuonna 2004 ja niin ikään suosittu ja paljon käytetty Google Kartat seuraavana vuonna. Tätä ennenkin markkinoilla oli lukuisia karttasovelluksia, jotka tosin toimivat ennen netin yleistymistä asennettavina ohjelmistoina. Itse tutustuin MapInfon karttasovellukseen jo vuonna 1988, jolloin myös vierailin yhtiön pääkonttorissa Troyssa, New Yorkin osavaltiossa saman vuoden heinäkuussa. Yhtiö oli perustettu vain kaksi vuotta aiemmin vuonna 1986.

Googlen kartat ovat kehittyneet ensimmäisistä versioistaan valtavasti. Ehkä suurin ja näkyvin kehitys on ollut katunäkymän lanseeraus vuonna 2007. Sittemmin katunäkymätkin ovat menneet eteenpäin, ja monista kohteista on ennätetty kuvata jo useita versioita vuosien saatossa. Eräs mielenkiintoinen kehitys on nähtävissä eräässä belgialaisessa kaupungissa, Ghentissä. Siellä Reep-kadun varrella ollut kanava oli aikoinaan peitetty ja muutettu ajoradaksi. Vanha katukuva on edelleen nähtävissä Googlen katunäkymässä vuodelta 2009. Nyttemmin kanava on jälleen avattu ja autot on ajettu muualle, kuten uusimmasta katunäkymästä tämän vuoden 2023 toukokuulta voi päätellä. Tämänkaltainen kaupunkikehitys on tervetullutta. Kaupunkia ei pidä aina kehittää pelkästään ajoneuvojen ehdoilla.