Pukeutuminen tilanteen mukaan

Katsoin tänään aamupäivällä Ylen Areenasta eilistä Saimi & Jalmari -lähetystä. Ohjelmakortin mukaan Saimi & Jalmari on ohjelma, joka puhuu siitä, millaista on vanheta Suomessa. Ohjelmaa juontavat nuoret Sonja Kailassaari ja Tuomas Rajala, jotka tuovat mukavaa tasapainoa ikävaa’an toiseen vaakakuppiin. Ohjelma sinänsä on varmasti paikallaan, sillä monet kanavat ovat sortuneet tietynlaiseen ikärasismiin. Televisio-ohjelmat on kyllästetty nuorilla, alle kolmekymppisillä valokuvamalleilla. Vanhempien ihmisten elämää ei juuri seurata, tai mistä minä sen tiedän, kun en seuraa televisio-ohjelmia. Perjantainen Saimi & Jalmari oli päässyt Ressun lukiolaisten luokkakokoukseen, jossa kahdeksankymppiset luokkakaverit tapasivat toisensa.

Kuka ei kuulu joukkoon?

Taidokkaasti ja laadukkaasti tehty ohjelma käynnistyi lupaavasti. Ressun luokkakokous alkoi ja tyylikkäät vanhat herrat astelivat ravintolan kabinettiin syömään. Herroja oli haastattelemassa Jalmari (Tuomas Rajala), mutta jokin asetelmassa oli pahasti pielessä. Mietin ohjelmaa katsoessani että kuka ei kuulu joukkoon. Herrat olivat pukeutuneet siististi pukuihin, valkoiseen paitaan ja solmioon. Juontaja sen sijaan loisti ryhmässä kuin täysikuu taivaalla. Hän oli pukeutunut farkkuihin, t-paitaan ja huppariin. Kaiken lisäksi pitkät hiukset roikkuivat rasvaisen likaisina ja niitä viskeltiin niskaa nakelten vähän väliä pois silmiltä. Näky oli surkuhupaisa mutta samalla säälittävä.

Pukeutumisessa on noudatettava tiettyjä sääntöjä. Aivan jokaiseen tilaisuuteen ei voi astella arkiasussa. Ennen kaikkea vieraan on kunnioitettava isäntäänsä, ja sopiva tilannepukeutuminen kuuluu näihin hyviin tapoihin. Toimittajan olisi tämän ohjelman tapauksessa tullut tehdä vähän enemmän taustatyötä ja kotitehtäviä ottamalla selvää tilaisuuden luonteesta ja pukeutua tilanteen mukaan. Väärät vaatteet väärässä paikassa on molemmin puolin kiusallista. Olisi toimittajankin luullut tunteneen olonsa epämukavaksi istuessaan herraseurassa väärin pukeutuneena.

Ohjelman aikana selvisi, että toimittaja Rajala oli 30-vuotias. Katsojalle selvisi myös, ettei toimittaja ole saanut kotikasvatusta eikä hän ohjelmaformaattinsa velvoittamana tunnu kunnioittavan vanhempia haastateltaviaan. Toinen tärkeä hyvän käytöksen sääntö on kunnioittaa vanhempia henkilöitä. Ohjelman luonteeseen saattaa toisaalta kuulua juuri tällainen räikeä vastakkainasettelu, sillä onhan molempien juontajien ikä mitä ilmeisemmin vain kolmasosan ohjelmassa esiintyvien vanhempien ihmisten iästä. Jos räikeät erot ovat tuottajan ja/tai ohjaajan tavoitteita, niin minulle ne eivät ainakaan avautuneet. Toisaalta olen usein todennut, että toimittajaksi voi ryhtyä kävelemällä vain ovesta sisään.

Julkaistu lauantaina 10.10.2009 klo 18:23 avainsanalla pukeutuminen.

Edellinen
Linssiluteena uutisissa
Seuraava
Purjelaivapäivä
Evästeiden käyttö

Käytän sivustollani evästeitä tarjotakseni parhaimman mahdollisen lukukokemuksen blogini lukijoille. Jos jatkat sivustoni käyttöä, oletan, että hyväksyt evästeiden käytön sivustollani.

Lisätietoja evästeiden käytöstä