Poptaide on esittävä ja tietoisen realistinen taidesuunta. Tämä Englannissa ja Yhdysvalloissa 1950-luvun puolivälissä alkunsa saanut taidesuuntaus pyrkii rikkomaan rajoja taiteen ja arkipäiväisten esineiden välillä. Poptaiteen huippukautta elettiin 1960-luvulla samaan aikaan kun kulutusyhteiskunta alkoi muotoutua talouden nousun myötä. Taiteen keskuksina olivat luonnollisesti Lontoo ja New York. Euroopan muissa maissa esiintyi samantyylistä taidetta, jota Ranskassa kutsuttiin uusrealismiksi. Yhdysvalloissa poptaide nähtiin vastareaktiona ekspressionistisille taidesuuntauksille.

Poptaiteen keskeisenä pyrkimyksenä oli luoda kansantajuista taidetta suurelle yleisölle. Taiteella haluttiin myös synnyttää keskustelua siitä, mikä oikeastaan on taidetta. Taidesuuntaukselle on tyypillistä koominen suhtautuminen yhteiskunnassa esiintyviin ominaisuuksiin, kuten nopeuteen, tehokkuuteen ja eroottisuuteen. Englannissa poptaide pyrki ironisoimaan yhteiskunnan kaupallisuutta ja liiallista erotiikkaa. Poptaiteen esikuvat saatiin mainoksista, kuvalehdistä, sarjakuvista, myyntipakkauksista ja mediasta, kuten musiikista, televisiosta ja elokuvista. Poptaiteelle olikin leimallista massakulttuuri ja erityisesti amerikkalainen elämäntapa. Taide oli esittävää ja realistista, ja siinä vaikuttivat viivat ja rakenteiden voimakas selkeys sekä kirkkaat värit.

Taidesuuntausta tekivät tunnetuksi 1960-luvun, nyttemmin kuuluisat ja nimekkäät taiteilijat. Näistä ehkä tunnetuimmat ovat yhdysvaltalaiset Andy Warhol (1928-1987) ja Roy Lichtenstein (1923-1997). Aikalaisten joukkoon lukeutuvat myös maamiehet Robert Rauschenberg, Claes Oldenburg ja Tom Wesselman. Englantilaisia poptaiteen vaikuttajia olivat Richard Hamilton, Peter Blake ja David Hockney. Poptaiteen ikoneiksi muodostuneita teoksia ovat maailmankuulu Sata Cambell -keittopurkkia, jonka Andy Warhol taiteili vuonna 1962 sekä Richard Hamiltonin vuonna 1956 luoma Just What is it That Makes Today’s Homes So Different, So Appealing?

Poptaidetta on helppo tehdä itse valokuvasta ja kuvankäsittelyohjelmalla. Tällaisia työkaluja ei tosin ollut käytössä poptaiteen suuruuden vuosina, mutta 2000-luvun taiteilijoille ne tuovat aivan uusia mahdollisuuksia tehdä taidetta. Olen koonnut kuvasarjan poptaideteoksen valmistamisesta Adoben suositulla Photoshop Elements -kuvankäsittelyohjelmalla. Kuva on tavallinen digipokkarilla näpätty digikuva.

1. Aloitin kopioimalla Background-tasolla olleen kuvan omalle tasolleen. Piilotin alkuperäisen kuvan muuttamalla tason piilotetuksi.
2. Tein uuden tason valitsemalla Layer-valikosta New Adjustment Layer. Annoin tasolle nimeksi Käänteinen ja tilaksi jätin Normal sekä läpinäkyvyydeksi 100 %. Yhdistin käänteisen tason ja edellisessä vaiheessa tekemäni kopion kanssa valitsemalla Layer-valikosta Merge Visible -toiminnon. Tämän jälkeen sumensin käänteistä kuvaa valitsemalla Filter-valikosta Blur ja tästä Gaussian Blur. Annoin säteeksi 7.0 pikseliä. Palautin piilotetun Background-tason jälleen näkyviin.
3. Muutin tason Blending Mode -arvon Color Dodge -arvoksi. Photoshop Elements 3.0 -ohjelmassa tämä valinta löytyy Layers-ikkunan alasvetovalikosta.
4. Tein jälleen uuden tason valitsemalla Layer-valikosta New Adjustment Layer ja tästä Treshold. Valittavaa arvoa kannattaa kokeilla, kunnes kuvan reunat ovat terävät. Tässä kuvassa käytin arvoa 240. Jos kuvassa on paljon tummia pintoja, saattaa niistä helposti tulla isoilla arvoilla rakeisia eli mustapilkkuisia.
5. Jatkoin poptaidekuvani työstämistä luomalla uuden tason. Annon tason nimeksi Taivas ja valitsin tilaksi Multiply. Jätin läpinäkyvyyden sataan prosenttiin. Valitsin väripaletista sopivan sinisen värin taivaan väriksi ja värjäsin koko tason Paint Bucket -työkalulla. Valitsin sitten taustaväriksi valkoisen.
6. Seuraavaksi tein kopion Background-tasosta ja siirsin kopion päällimmäiseksi tasoksi. Vaihdoin värin violetiksi ja valitsin Filter-valikosta Sketch. Tästä alavalikosta valitsin Halftone Pattern -filtterin. Valitsin kuvion tyypiksi Dot ja pisteen kooksi 3. Kontrastiksi valitsin 15. Pisteen kokoa kannattaa kokeilla. Jos kuva on kovin tarkka, kannattaa kokeilla isompaa pistekokoa. Lopuksi vaihdon tason Blending Mode -arvon Multiply-arvoksi. Tässä voi kokeilla myös Overlay-arvoa.
7. Tein yksityiskohtaista väritystä varten omat tasot kullekin värille. Vaihdon tasojen Blending Mode -arvon Multiply-arvoksi. Otin käyttöön Brush- eli sivellintyökalun, jolla väritin yksityiskohtia omilla tasoillaan. Esimerkiksi ilmapallossa olevien kirjaimien väritystä varten tein oman tason samoin kuin itse pallon väritystä varten. Poistin Background-tasolta sinitaivaan, jolla pääsin eroon mustista pisteistä.

Poptaidetta voi tehdä tietokoneella eri tavoin. Tässä esittelemäni menetelmä on eräs tapa luoda puoli vuosisataa sitten syntynyttä taidetta aivan tavallisista arkisista kuvauskohteista. Kohteeksi sopii periaatteessa mikä tahansa arkipäiväinen esine. Naisen kasvot ovat ehkä yksi tunnetuimmista poptaiteen ikoneista. Kuviksi kannattaa valita aiheita, joissa on paljon vaaleita pintoja ja vähän yksityiskohtia. Tällaisia kuvia on helpompi muuntaa poptaiteeksi edellä esittelemälläni tavalla.