Pikkujoulukonsertti

Pikkujoulusesonki on pyörähtänyt käyntiin. Ensimmäiset pippalot on jo vietetty ja lisää tulee pitkin loppuvuotta aina joulukuun puolelle. Perjantaisen pikkujoulujuhlan jouduin tykkänään lyhentämään alkuunsa, sillä olin jo elokuussa ostanut lipun illan konserttiin Musiikkitalolle, jossa Helsingin kaupunginorkesteri soitti jälleen klassisen musiikin parhaita paloja. Konsertti-ilta alkoi ihastuttavalla Pelléas et Mélisande -orkesterisarjalla (op. 80), jonka ranskalainen säveltäjä Gabriel Fauré (1845-1924) sävelsi vuonna 1898. Belgialaisen kreivin vuoden 1911 Nobel-kirjailijan Maurice Maeterlinckin (1861-1949) kirjoittamaan ja vuonna 1892 julkaistuun symbolistiseen draamanäytelmään Pelléas et Mélisande on sävelletty useita teoksia, joista nyt kuulimme yhden ihastuttavimmista. Orkesterin johtajana debytoinut ranskalaismaestro Marc Soustrout eläytyi täysillä teokseen ja hänen orkestrointiaan oli todella ilo seurata. Faurén teos on siis yksi tunnetuimmista, vaikkakin Claude Debussyn (1862-1918) ainoaksi jäänyt samanniminen ooppera lienee näistä variaatioista se kaikkein tunnetuin. Moni saattoi kuitenkin tunnistaa tutun sävelen, kun sarjan kolmas osa Sicilienne kajahti ilmoille.

Christian Ihle Hadland
Kuva
Kim Laland

Väliajan jälkeen yleisö sai kuultavakseen tutumpaa musiikkia vanhoilta konkareilta Mozartilta ja Beethovenilta. Don Giovanni -oopperan (KV 527) alkusoitto vuodelta 1787 sisälsi paljon tuttuja Mozartin (1756-1791) teemoja. Vastaavasti Beethovenin (1770-1827) toinen sinfonia (op. 36) D-duurissa vuodelta 1802 tarjosi niin ikään maistiaisia säveltäjänerolle tyypillisistä melodioista, joita kuulee hänen myöhemmissä teoksissa. Tällä kertaa en oikeastaan tullut kuuntelemaan niinkään näitä vanhoja tuttuja juttuja, vaan halusin kuulla erityisesti illan ranskalaisten säveltäjien musiikkia. Francis Poulenc (1899-1963) oli toinen konsertti-illan ranskalaissäveltäjä, jolta kuulimme vuonna 1949 syntyneen pianokonserton cis-mollissa. Erinomaisen musiikin lisäksi yleisöä viihdytti norjalainen nuori pianistilupaus Christian Ihle Hadland, jonka esitys oli ilahduttavan taiturimainen. Iltani hupeni siis erinomaisen musiikin parissa tosin pikkujoulujuhlien kustannuksella.

Julkaistu lauantaina 16.11.2013 klo 17:19 Musiikki-luokassa avainsanoilla konsertit ja musiikki.

Edellinen
Koskenlaskija - osa 205
Seuraava
Peitetyt ikkunat
Evästeiden käyttö

Käytän sivustollani evästeitä tarjotakseni parhaimman mahdollisen lukukokemuksen blogini lukijoille. Jos jatkat sivustoni käyttöä, oletan, että hyväksyt evästeiden käytön sivustollani.

Lisätietoja evästeiden käytöstä