Kesälukemistoni jatko-osa oli Alex Riderin uusista seikkailuista kertova Pelikuningas. Kirjailija Anthony Horowitz on jälleen loihtinut jännittävän ja vauhdikkaan tarinan nuoren Alexin ympärille. Stormbreakeristä alkanut teinipojan vakoojaura saa jatkoa muutaman muun tehtävän jälkeen, kun Etelä-Ranskassa alkanut loma keskeytyy yllättäen. Alex törmää vanhaan tuttuunsa, erääseen palkkamurhaajaan, ja tiivistunnelmainen seikkailu käynnistyy. Yksi maailman kuuluisimmista ja ihailluimmista viihdetaiteilijoista, Damian Cray on rakentanut puhtoisen ulkokuoren, jonka takana tämä monimiljonääri suunnittelee pahojaan. Kirjassa riittää Horowitzin tyyliin vauhtia ja jännitystä siinä määrin, että sivuja tulee ahmittua kymmeniä lyhyessä ajassa. Kutkuttavat juonenkäänteen ovat osin ennalta arvattavissa, sillä seikkailun juoni noudattelee hyvin tuttua kaavaa. Upporikas mielipuoli on saanut päähänsä parantaa maailmaa, mutta Alex tekee suunnitelmat tyhjiksi. Huolellisesti valmisteltu "Kotkan isku" on vähällä onnistua, mutta aivan viime minuuteilla jokin menee pahasti pieleen. Alex on puuttunut tapahtumien kulkuun.

Pelikuningas on hyvää viihdelukemista. Juoni sen sijaan on hieman loppuun kaluttu eikä se juurikaan tuo mitään uutta jännitystä muuten hyvin kirjoitettuun romaaniin. Jälleen kerran teksti maistuu lähes tulkoon elokuvakäsikirjoitukselta, enkä yhtään ihmettelisi, jos Alex Rider -leffasarja ilmestyisi valkokankaille. Ensimmäinen Stormbreaker-elokuva oli lupaava alku. Pelikuningas toistaa jonkin verran Stormbreaker-kertomuksen aineksia. Hullu ja omituinen rahamies, palkkamurhaaja, suuri maailmanlaajuinen tehtävä, takaa-ajot ja vartioidut tehdasalueet muistuttavat, ei pelkästään edeltäjäänsä, vaan monia muita vastaavanlaisia agenttitarinoita. Nämä yhtäläisyydet kun unohtaa, niin kahden euron hintainen Pelikuningas-kirja on ihan kelpo luettavaa.

Horowitz, Anthony

Pelikuningas

ISBN

951-23-4572-2

Kustantaja

Karisto